Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Hyviä uutisia: Pandemia-aikainen leikki kuroo umpeen sosiaalista etäisyyttä

Pirkko Aalto peräänkuulutti Satakunnan Kansan pääkirjoituksessaan (13.10.2020) uskallusta perustaa osasto hyvän mielen uutisille. Toimittajan mukaan korona-aika nostaa lukijoiden mielissä keskiöön negatiivisen uutisoinnin dominanssin, vaikka uutisointi itsessään olisi neutraalia. Epidemiat, luonnonkatastrofit ja onnettomuudet kuuluvat uutisiin, mutta myös ihmisistä lähtevä toimijuus. Toisinaan uutisiin päätyy totuutta synkeämpi kuva ihmisen nykytilasta. Hiljattain lukemassani Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa -teoksessa (Atena, 2019) käydään läpi lukuisia tapauksia, joissa leimaava tai puutteellinen uutisointi on johtanut negatiivisen ihmiskuvan vahvistumiseen. Mukaansatempaavasti esitellyt tapaukset nostavat esiin tilanteita, joissa inhimillinen hyvyys on lopulta voittanut konflikteissa, onnettomuuksissa, jopa lähtökohdiltaan kyseenalaisissa tieteellisissä kokeissa. Kirjassaan tapauksia ruotivan Rutger Bregmanin mukaan meidän tulisi kiinnittää huomiota kyynisyyden ennaltaehkäisyyn. Ihmiskunta on vaarassa menettää leikkisyytensä. Suomessa huoli on osittain perustelematon, sillä leikin arvo on tunnustettu ansiokkaasti etenkin varhaiskasvatuksen alueella. Monien haasteiden kuormittama maailmantilanne edellyttää leikkikäyttäytymisen laaja-alaisempaa ymmärrystä sukupolvirajat ylittävänä ilmiönä. Leikissä aikuinenkin ilmaisee itseään, hioo taitojaan ja tuottaa kulttuuria. Leikkivä ihminen on mieleltään utelias, joustava, optimistinen, kuvittelukykyinen ja vastoinkäymisten ilmentyessä vahva ja eteenpäinpyrkivä. Teknologinen kehitys vahvistaa leikillisten yhteisöjen muodostumista. Mobiililaitteet toimivat leikin jatkeina ja verkkokulttuurit yhteisöineen tekevät leikistä näkyvämpää, vuorovaikutteisempaa ja siten sosiaalisempaa. Miten vakuuttaa epäilijät leikin laajasta hyvinvointipotentiaalista vaikeina aikoina? Hyvän mielen uutisoinnilla! Tunnustamalla leikin arvo kyynisyyden vastavoimana päästään pitkälle. Tästä tapausesimerkkinä viime kevään aikana kehitetty, sukupolvirajat ylittävä yhteisleikki, nallehaaste, joka kuroi umpeen pandemian aiheuttamaa sosiaalista etäisyyttä yhteisöllisyyttä vahvistaen. Leikkijät ikään katsomatta halusivat ilmaista myötätuntoa ja solidaarisuuttaan pienin, mutta näkyvin elein, rakentamalla leluasetelmia ikkunoihin. Sosiaalisen median alustoilla jaettu nallehaaste aktivoi eri-ikäisiä niin liikunnallisesti kuin mielikuvituksenkin osalta ja osoittaa, miten leikkisyys auttaa ihmismieltä olemaan neuvokas ja luova poikkeusajan haastavissa olosuhteissa, leikkimään yhteisen hyvän puolesta. Luovan , vapaan ja hauskuuttavan leikin hyvinvointivaikutukset kiinnostavat kilpailullistuvassa yhteiskunnassa paitsi varhaiskasvattajia, myös työelämän toimijoita. Hienointa avoimessa leikissä onkin sen itsemotivoiva luonne. Kuten Bregman kirjassaan toteaa, ihminen, joka leikkii itse, myös ajattelee itse. Mikä parasta, haastavat tilanteet näyttäisivät houkuttelevan esille juuri ihmisissä piilevän hyvän. Paras leikin lopputulema on jaettu ilo. Yhteisiä ja pyyteettömiä leikkejä tarvitaan enemmän kuin koskaan, ne kasvattavat myötätuntoa ja hyväksyntää, ehkä myös ymmärrystä siitä, miten ihmisiä lopulta puhuttelee eniten yhteys toisiin. Yhteiskunnalla, joka ei ole avoin inhimilliselle leikillisyydelle läpi elämänkaaren ei ole toiveikkaita tulevaisuudennäkymiä eikä osastoja hyvän mielen uutisille. Missä leikki sen sijaan saa tilaa, siellä rakentuu myös valoisampi kuva ihmisyydestä. Kirjoittaja tekee tutkimusta leikin digiloikasta Turun yliopistossa, johtaa Pori Laboratory of Play -tutkimusryhmää Porin yliopistokeskuksessa ja on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Leikkipäivä-verkoston jäsen.