Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Ministeri Krista Kiurun viestille tyrmäys: 70 miljoonalla eurolla ei voi palkata lisää lääkäreitä – ”Onkohan kyseessä väärinkäsitys”

Terveyskeskuksilta vaaditaan ihmettä hoitotakuun toteuttamisessa, arvio yksityisiä sote-yrityksiä edustava yhdistys. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman julkistamistilaisuudessa viime tiistaina nousi valokeilaan hoitotakuu, ja ohjelmaan käytettävissä oleva 70 miljoonan euron valtionavustus. Hoitotakuun mukaan perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pitäisi päästä viikossa. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) totesi tiedotustilaisuudessa, että jos tällä rahalla ei saada lääkäreitä, niin millä sitten. Hyvinvointiala Hali ry:n johtaja Ismo Partanen kummeksuu viestiä, sillä 70 miljoonan euron pitäisi olla toimintojen kehittämiseen tarkoitettua rahaa. – Onkohan kyseessä väärinkäsitys, Partanen muotoilee. Valtionavustusta ei voi käyttää vakituisen lakisääteisen tehtävän hoitoon, vaan sitä varten ovat valtionosuudet. – Valtionavustuksella ei voi palkata lääkäreitä. Avustusta voidaan käyttää esimerkiksi vastaanoton kehittämiseen, mutta ei pysyvään resurssointiin, sanoo johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ministeriössä selvitetään, voiko rahaa käyttää lääkärien väliaikaiseen palkkaamiseen terveysasemien jonojen lyhentämiseksi. Kumpulainen sanoo, että ministerin viesti saatettiin tulkita väärin. Käyntimäärien kasvu Rinteen hallitus on linjannut, että perusterveydenhuoltoon tarvitaan tuhat lääkäriä hoitotakuun varmistamiseksi. THL on arvioinut, että seitsemän päivän hoitotakuun toteutuminen tarkoittaisi vastaanottojen määrän lisäämistä nykyisestä 2,1 miljoonalla käynnillä. Kun terveyskeskuksissa oli viime vuonna lähes 5,1 miljoonaa lääkärissä käyntiä, edellyttäisi hoitotakuu yli 40 prosentin kasvua vastaanottomäärässä. Halissa on laskettu, että jos kaikki 70 miljoonaa käytettäisiin lääkäreiden palkkaamiseen, saataisiin sillä noin 281 uutta lääkäriä. Hoitotakuuta ei kuitenkaan kyetä lunastamaan, sillä keskimääräisellä tuottavuudella vastaanottomäärä nousisi Halin mukaan vain vajaalla puolella miljoonalla käynnillä. – Hoitotakuun edellyttämästä lisäyksestä ollaan kaukana. Avosairaanhoidon tuottavuuden nostaminen edellyttäisi ihmettä terveyskeskuksilta, sanoo asiantuntija Joel Kuuva Hyvinvointiala Hallista. Partasen mielestä suurempi hyöty 70 miljoonasta saataisiin, mikäli rahaa käytettäisiin perusterveydenhuollon palveluseteleihin. Hintalappu Hoitotakuuseen liittyvä lainvalmistelu on menossa sosiaali- ja terveysministeriössä. Samalla tehdään laskelmia hoitotakuun kustannuksista. Partasen mukaan hallituksen ajatus, että tuhat lääkäriä maksaa 100 miljoonaa euroa, on pahasti alakanttiin. Laskelmissa täytyy huomioida muutakin kuin lääkäreistä aiheutuvat menot. Kuuvan laskelmien mukaan yleislääkärin kustannus työnantajalle on 93 600 euroa vuodessa. Kustannuksissa täytyy ottaa huomioon työparin eli hoitajan aiheuttamat menot, jotka ovat 49 343 euroa. Lisäksi esimerkiksi hallinnosta, työvälineistä, laboratoriosta ja kuvantamisesta syntyy kustannusten kasvua. Kuuvan laskelmien mukaan yhden uuden lääkärin todellinen kustannus on noin 248 000 euroa. Tämän perusteella tuhannen uuden lääkärin palkkaamisen hintalappu on 248 miljoonaa euroa. Työpanos huomioon THL:n yksikönpäällikkö Anu Niemi sanoo, että tuhat uutta lääkäriä ratkaisisi vain yhden kohdan perusterveydenhuollosta. Hänen mukaansa tekemistä riittää muun muassa työkulussa ja johtamisessa. – Terveyskeskuksiin tarvittaisiin kokeneita yleislääketieteen erikoislääkäreitä. He voisivat antaa opastusta ja tukea, Niemi sanoo. THL tekee parhaillaan kyselyä kaikille terveyskeskuksille siitä, miten lääkärien työaika jakaantuu eri tehtäviin. Tulokset julkaistaan loppuvuonna. Alustavat tiedot kertovat, että 25 prosenttia lääkäreistä oli tarkasteluaikana yleislääketieteen erikoislääkäreitä, kun heidän osuutensa tavoitetila Niemen mukaan on vähintään 60 prosenttia. Perusterveydenhuollon tilannekuva kaipaa Niemen mukaan päivittämistä. Arviot lääkärien määrästä perustuvat virkojen määrään. Lisääntyvästi viroissa on osa-aikalääkäreitä. Niemen mukaan oli parempi puhua työpanoksesta. – Virkamäärä antaa harhaisen kuvan lääkäreiden työpanoksesta, Niemi sanoo. Rinteen hallituksen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma tähtää perustason palvelujen vahvistamiseen. Jatkossa kiireettömään hoitoon tulisi päästä viikossa. Ohjelma toteutetaan kehittämishankkeissa vuosina 2020–2023. Kehittämistyötä varten kunnille myönnetään valtionavustusta. Jokaisen maakunnan kunnat hakevat rahoitusta yhdessä. Rahoituksen kokonaismäärä ensi vuodelle on noin 70 miljoonaa euroa. Tavoitteena on tukea palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä ja toimintatapojen uudistamista.