Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Sanoittajamestari Vexi Salmi on kuollut

Levytuottaja ja iskelmäsanoittaja Veikko ”Vexi” Salmi on kuollut tiistaiaamuna 8. syyskuuta Terhokodissa Helsingissä 77-vuotiaana. Hän kuoli nopeasti edenneeseen vaikeaan sairauteen. Salmi oli Suomen menestyneimpiä ja pidetyimpiä sanoittajia, jonka kynästä ehti syntyä suomenkieliset tekstit arviolta viidestä kahdeksaantuhanteen lauluun. Niistä pitkälti yli 3 000 levytettiin, ja monesta on tullut Suomen kansan omia klassikoita. Salmi oli myös sanavalmis vaikuttaja suomalaisessa kulttuurissa ja intohimoinen kuvataiteen harrastaja. Vexi Salmi syntyi 21. syyskuuta 1942 Hämeenlinnassa tehdastyöntekijän ja kirvesmiehen perheeseen. Salmen Hämeenlinnan lapsuudenkaverista Antti Hammarbergistä tuli merkittävä yhteistyökumppani. Ystävät kehittivät Irwin Goodmanin ja Emil Reteen hahmot ja he alkoivat tehdä protestilauluista vaikutteita ottanutta ronskia iskelmää. Yllättävä menestys vei myynti- ja mainoskoulun somistajalinjaa käyneen nuorukaisen sanoittajaksi ja manageriksi. Salmella oli vuosien aikana lukuisia muitakin salanimiä sanoittajana. Salmi alkoi tehdä sanoituksia päivätyökseen Musiikki-Fazerilla 1960-luvulla. Yhtiön tuotantopäälliköstä, kokeneesta säveltäjästä Toivo Kärjestä tuli Salmelle yksi merkittävä opastaja kevyeen musiikkiin. Finnlevyt-yhtiön päivätöistä lähdettyään Salmi perusti levy-yhtiön Levytuottajat, joka julkaisi esimerkiksi Vesa-Matti Loirin suurta suosiota saaneet Eino Leino -levyt. Myöhemmin aloitti hänen levy-yhtiönsä Flamingo, joka julkaisi muun muassa Kirkaa , Hectoria ja Edu Kettusta . Salmi kertoi myöhemmin yhtiöidensä myyneen yhteensä kolmasosan kaikista kotimaisista levyistä 1980-luvun lopussa. 1990-luvun laman ja konkurssien jälkeen hän jatkoi vapaana kirjoittajana. Salmen tunnetuimpia sanoituksia ovat esimerkiksi Elämän valttikortit , Sydämeeni joulun teet ja Katson sineen taivaan . Goodmanille sanoitettu Vain elämää on herännyt uuteen nousuun samannimisen musiikkiohjelman ansiosta. Useita euroviisukappaleita sanoittaneen Salmen kappaleista kolme edusti Suomea laulukisassa. Hänen sanoittamansa kappaleet voittivat laulukilpailu Syksyn sävelen viidesti. Voitto tuli esimerkiksi Irwin Goodmanin Poing poing poingilla (1971) ja Kirkan kappaleella Surun pyyhit silmistäni (1988). Salmi oli myös sanoittamassa puolta kappaleista Suomen kaikkien aikojen myydyimmällä levyllä Jari Sillanpää vuonna 1996. Hänelle myönnettiin lukuisia palkintoja työstään iskelmämusiikin ja taiteen edistäjänä, kuten Juha Vainion nimeä kantava sanoittajapalkinto vuonna 1993 ja Reino Helismaa -palkinto vuonna 1989. Ilkka Koivula esitti Vexi Salmea laulaja Irwin Goodmanista kertovassa elokuvassa Rentun ruusu vuonna 2001. Salmi toimi Timo Koivusalon ohjauksen kertojahahmona. Elokuvan nimi tuli Salmen sanoittamasta Irwin Goodmanin paluuhitistä vuodelta 1988. Salmen elämästä on tehty musiikkinäytelmä Villit vuodet, jota on esitetty useissa teattereissa. Vexi Salmi on kirjoittanut parikymmentä kirjaa, kuten omaelämäkerrallista kirjallisuutta, paikallishistoriaa ja fiktioromaaneja. Hän kirjoitti vuonna 2002 elämäkerran Kari Tapio – Olen suomalainen vuonna 2002, josta julkaistiin uusi laitos vuonna 2011. Innokas penkkiurheilija kirjoitti Hämeenlinnan pallokerhon historiikin ja sanat maalilauluun. Toimelias Salmi veti nuorena myös musiikkiliikettä ja ohjelmatoimistoa sekä toimi Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa Liberaalisen kansanpuolueen edustajana. Kolumnistina ja pakinoitsijana hän antoi yhteiskunnallisia ja kulttuuripoliittisia kommentteja. Salmi keräsi taidetta vuosikymmenten ajan. Hänen keräämistään maalauksista, valokuvateoksista, piirustuksista, grafiikasta, esineteoksista ja veistoksista on järjestetty näyttelyitä useissa museoissa. Salmi ja hänen vaimonsa Katri Wanner lahjoittivat pääasiassa kotimaista nykytaidetta sisältävän kokoelmansa Hämeenlinnan taidemuseolle vuonna 2010, johon kertyi teoksia noin 700 kappaletta. Historian harrastaja Salmi keräsi myös saksalaista ekspressionismia, jota natsien valtakaudella pidettiin ”rappiotaiteena”. Kajaanin taidemuseon näyttelyyn vuonna 2018 liittynyt julkaisu Rappiotaide jäi Salmen viimeiseksi kirjalliseksi työksi. Vexi Salmi oli kolme kertaa avioliitossa. Hän sai neljä lasta sekä lastenlapsia ja lastenlastenlapsia. Hänen lapsensa Topi Salmi (s.1972) on jatkanut isänsä ammateissa sanoittajana ja levytuottajana. ”Vexin sanoitettu tuotanto on käsittämättömän laaja ja monipuolinen. Ihailen sitä, miten hän osasi pukea monenlaisia tunteita teksteihinsä, rillumareistä todella koskettaviin kappaleisiin”, Salmi arvioi isänsä työtä.