Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Tämä kirja kannattaa lukea: Arto Mansalan teos käy ansioituneesti läpi Suomen ja Kiinan suhteiden historiaa

Kirjat Arto Mansala: Asemapaikkana Peking. Kustannusosakeyhtiö Siltala 2020. 278 sivua. Arto Mansala toimi Pekingissä 1989–92 Suomen suurlähettiläänä. Hänen uusi kirjansa ei ole yksistään muistelmateos vaan myös moniulotteinen ja johdonmukainen Suomen ja Kiinan suhteiden historia, ilmeisesti ensimmäinen lajissaan. Suomalaisten Kiina-yhteyksistä on tietoja jo 1700-luvn puolivälin tienoilta. Etelä-Kiinan Kantonissa kävi silloin tunnettuun pohjalaiseen pappissukuun kuuluva Israel Reinius , jonka matkaa käsittelevä väitöskirja hyväksyttiin myöhemmin Turun Akatemiassa. Pohjanmaalta oli toinenkin, vuosikausia Kantonissa asunut ja sikäläisen kauppakomppanian palveluksessa toiminut Peter Johan Bladh . Mutta nämä tapaukset olivat kuriositeetteja ja maittemme välisistä suhteista voidaan puhua vasta 1.7.1919 alkaen. Tällöin Kiina tunnusti Suomen itsenäisyyden. Ensimmäinen Suomen lähettiläs Kiinassa oli tunnettu Aasian-tuntija professori G. J. Ramstedt , joka tosin hoiti tehtäväänsä sivuakreditointina Tokiosta käsin. Kymmenvuotisen kautensa aikana hän solmi suhteita levottoman Kiinan kulloisiinkin hallitusmiehiin ja kirjoitti ansiokkaita raportteja maan tilanteesta ja ulkosuhteista. Ramstedtin jälkeen vähätkin poliittiset suhteet hiipuivat ja Suomea ja Suomen kansalaisia koskevia asioita hoiti Shanghain konsulinvirasto. Yhtenä ensimmäisistä länsimaista Suomi tunnusti tammikuussa 1950 Mao Zedongin julistaman Kiinan kansantasavallan. Lähetystön tultua perustetuksi virisivät kauppasuhteet nopeasti ja ennen pitkää Kiinassa vieraili Suomesta suuri kulttuurivaltuuskunta pääministerin puolison Sylvi Kekkosen johdolla. Kulttuurivaltuuskunnan käynnistä on odotettavissa kirja ja matkalla mukana olleet kirjailijat Pentti Haanpää ja Matti Kurjensaari kirjoittivat siitä tuoreeltaan omat kirjansa. Suomen ensimmäiset lähettiläät Maon Kiinassa olivat tavallisia ammattidiplomaatteja. Mutta joulukuussa 1953 Suomen Moskovan-lähettiläs, hammaslääketieteen kandidaatti Cay Sundström sai siirron Pekingiin. Hän oli ollut SKDL:n kansanedustaja, joka oli sota-aikana istunut useita vuosia vankilassa maanpetoksen valmistelusta saamansa tuomion johdosta. Hän ei ollut Moskovassa onnistunut Suomen etujen ajajana eivätkä tulokset Pekingissä olleet paljoa paremmat. Vaikea sairaus keskeytti hänen kautensa. Sen lopulla alkoivat Kiinan ja Neuvostoliiton suhteet huonontua, mikä näyttää käyneen yli Sundströmin ymmärryksen. Sundströmiä seurasi toinen äärivasemmistolainen, myös varakkaan sivistyskodin kasvatti Joel Toivola . Hän oli kuitenkin työteholtaan ja monessa suhteessa muutenkin toista maata kuin edeltäjänsä. Energisesti hän pyrki Suomen ja Kiinan suhteiden lähentämiseen tilanteessa, jossa Neuvostoliiton ja Kiinan suhteet olivat jo syvällä alamaissa. Asiaa ei juuri auttanut Toivolan ystävyys Urho Kekkosen kanssa. Kiinan kulttuurivallankumouksen mielettömyyksiäkin Toivola pyrki ymmärtämään hyvin tuntemiensa Marxin teorioiden pohjalta. Suomen ulkoministeriössä hänen sinänsä hyvin kirjoitetut raporttinsa eivät saaneet vastakaikua. Toivolan ura jatkui sitten vaativissa hallinnollisissa tehtävissä ulkoministeriössä ja suurlähettiläänä Euroopan pääkaupungeissa. Toivolan elämäkerta on tulossa. Arto Mansalan avuihin kuuluu hyvä ihmistuntemus. Hän on selvillä Kiinan johdon keskinäisistä sukulaissuhteista ja niiden vaikutuksesta vallankäyttöön. Hänellä on muistissa, että Kiinan nykyinen presidentti Xi Jinping kävi Suomessa jo 1979 erään isänsä korkea-arvoisen ystävän sihteerinä. Asiapitoinen ja eloisasti kirjoitettu on myös Mansalan kirjan suppeahko osio, jossa hän kertoo käynneistään Pohjois-Koreassa. Se on perinteisesti kuulunut Kiinan-lähettilään tehtäväalueeseen. Mansala on osannut tiivistää tämän suljetun maan arkipäivän ja merkilliset vaiheet selkeäksi kokonaisuudeksi. Arto Mansalan mielenkiintoista tietoa täynnä oleva, sujuvasti kirjoitettu kirja kannattaa lukea.