Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Arilla on suomalainen euron kolikko, jonka kumpikin puoli on kruuna: ”Jos hyvin käy, niin useampia tonnejakin voi tulla”

Lahtelainen Ari Noiva , 35, teki mielenkiintoisen ja mahdollisesti arvokkaan havainnon rahapeliautomaatilla reilut viisitoista vuotta takaperin. Pelikone ei huolinut Noivan sisään laittamaa kolikkoa. Noiva kummasteli asiaa ja alkoi tarkastaa, että onko kolikossa jotain häikkää – kyllähän koneen pitäisi tavallinen euro napata sisuksiinsa. Tavallaan kolikossa oli häikkää: vuoden 2002 euron kolikon molemmilla puolilla oli kuva lentävistä laulujoutsenista, eli sen molemmat puolet olivat kruunia. Kolikossa ei näin ollen lukenut sen nimellisarvoa. Kummallista. Tällaisia kolikoita on totuttu näkemään lähinnä taikureilla. Noiva on kuitenkin tutkituttanut kolikon paikallisilla numismaatikoilla sekä Holmastolla 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä ja se on todettu aidoksi. – Ne olisivat ottaneet sen myyntiin, mutta se jäi vähän vaiheeseen. Seuraava etappi oli, kun Rahapaja otti yhteyttä ja pyysi sitä sinne katsottavaksi, Noiva sanoo. Paino täsmää täysin tavalliseen euron kolikkoon – kuten jutun videolla näkyy, niin kolikon paino on 7,5 grammaa. Se on Suomen Numismaatikoiden liiton puheenjohtaja Erkki Lähderannan mukaan oikea paino euron kolikolle. Punnitseminen on Lähderannan mukaan helpoin ja yleisin tapa todeta kolikko väärennökseksi. Toistaiseksi Noiva ei kuitenkaan ole saanut aikaiseksi käyttää kolikkoa Rahapajalla. – Suunnitelmissa se kuitenkin on, jos sieltä saisi virallisen todistuksen sille, Noiva sanoo. Tuore aitouskatselmus Iltalehti ei saanut vahvistusta sille, että Noivan kolikko oli todettu numismaatikoiden todesta aidoksi noin 15 vuotta sitten. Noiva kuitenkin käytti kolikkoa Lahdessa numismaatikoiden tapahtumassa 10. syyskuuta, jossa kolikko todettiin Noivan mukaan aidoksi. – He sanoivat, että joka messuille porukkaa tulee näyttämään kolikoita, mutta ne ovat taikurirahoja, Noiva sanoo. Noivan mukaan kolikkoa katsottiin messuilla mikroskoopin kaltaisella laitteella. Hän kertoo, ettei kukaan messuilla ollut osannut kommentoida, miten kolikko olisi voinut syntyä. Päijät-Hämeen Numismaatikoiden puheenjohtaja Erkki Virén vahvistaa, että kolikkoa oli tapahtumassa katseltu. – Se oli niin huolellinen homma, että on täysin mahdollista, että se on alkuperäisesti tehty noin, Virén sanoo. – Ei siinä suurennuslasein eikä paljain silmin ollut tekeleen makua. Mikäli kolikko on aito, niin se olisi laatuaan ensimmäinen, jonka Virén on koskaan nähnyt. Virén ei ole varma siitä, voiko kolikon valmistuksen yhteydessä käydä niin, että molemmat puolet tulevat samanlaisiksi. Kolikoiden molemmat puolet painetaan rahapajalla yhtä aikaa. ”Pienenpieni mahdollisuus” Rahapajan viestintäjohtaja Henna Karjalainen kommentoi näkemättä kolikkoa tai videota kolikosta, että ensimmäinen vaihtoehto on, että kolikko on väärennös. Rahapaja tekee väärennösten suhteen yhteistyötä viranomaisten kanssa. – On toki pienenpieni mahdollisuus, että kyseessä on lyöntivirhe, Karjalainen sanoo. Karjalainen kertoo, että Rahapajalle on tullut joskus kysely ruotsalaisesta kolikosta, jossa molemmat puolet kolikosta olivat samanlaisia. Hän pitää mahdollisena, että tällaista palautetta on tullut myös suomalaisista kolikoista. – En ole käynyt henkilökohtaisesti läpi meidän kaikkia asiakaspalautteita. Siellä voi olla, jos alkaa penkomaan. Väärennetyt ja virheelliset kolikot hyvin tunteva Pohjois-Karjalan Numismaatikoiden varapuheenjohtaja Timo Ruotsalainen kommentoi jo ennen kuin Noiva kävi näyttämässä kolikkoa Lahdessa, että kolikko voi hyvinkin olla aito, mutta mahdollisesti ”tekemällä tehty”. – Rahoja painetaan ja lyödään koneilla, joita ohjaa ihminen, Ruotsalainen sanoo. Hän heittää esille ajatuksen, että joku olisi esimerkiksi iltavuorossa ollessaan laittanut lyöntikoneeseen samanlaiset kuvioinnit molemmille puolille. – Näitä on. Virhekappaleethan ovat nimellisarvoa arvokkaampia, Ruotsalainen sanoo. Hänen mukaansa on myös mahdollista, että kolikko olisi pudonnut laatikosta, johon se on lyömisen jälkeen syötetty. Tämän jälkeen kolikkoa olisi voitu manipuloida. Mitä tarkempi maan rahalaitoksen kontrolli on, sitä arvokkaampi virhekolikkokin on. Suomessa lyöty virhekolikko on Ruotsalaisen mukaan harvinaisempi ja siten arvokkaampi kuin Puolassa lyöty virhekolikko. Onko aitous varmaa? Täysin aukotonta vastausta kysymykseen ei ole. Täydellisen varmuuden aitoudesta voisi Ruotsalaisen mukaan saada kolikon täydellisellä paino- ja materiaalitutkinnalla. – Mikroskooppikuvaus ei vielä anna sataprosenttista varmuutta. Paino pitää olla vähintään 0,1 gramman tarkkuudella, mieluiten sadasosan tarkkuudella. Jutun alussa olevalla videolla Noivan vaaka näyttää painon olevan oikea kymmenyksen tarkkuudella. Ruotsalaisen mukaan väärentäjät osaavat tänä päivänä tehdä kolikoita lähes samanlaisesta ainesseoksesta kuin mitä oikeissa kolikoissa on. Tarkkojen ainesosien eli lyötävän aihion oikeiden materiaalien saaminen on vaikeaa. Ruotsalainen muistuttaa, että myös painon pitää tällöin pysyä toleranssien rajoissa. Ruotsalainen vinkkaa, että kolikon voisi saada viranomaisten kautta rahapajalle tutkittavaksi. Onko kolikko arvokas? Harvinaisimpien virallisten eurokolikoiden hinnat – kuten Monacon entisen ruhtinattaren Grace Kellyn kunniaksi painettu kahden euron kolikko – voivat liikkua parissa tuhannessa eurossa. Virheellisen kolikon arvon määrittää kolikon mahdollinen ostaja. Arvo pienenee sitä mukaa, jos löytyy useampi samanlainen kolikko. Ruotsalainen arvioi, että Noivan kolikon arvo voisi olla 300–1 000 euroa. Suomen Numismaatikoiden liiton puheenjohtaja Erkki Lähderanta on samoilla linjoilla. – Uskoisin, että se on enemmän kuin satanen mutta alle tuhat euroa, Lähderanta sanoo. Messuilla kolikon omistaja Ari Noiva sai vinkin, että mikäli hän aikoo myydä kolikon, niin lähtöhinta kannattaa asettaa tuhanteen euroon. – Jos hyvin käy, niin useampia tonnejakin voi tulla, Noiva kertoo kuulleensa. Jo aiemmin eräs keräilijä on Noivan mukaan tarjonnut kolikosta tuhat euroa. Ulkomailta on tullut viidensadan euron tarjous. Noiva on kuitenkin toistaiseksi kieltäytynyt. – Ajattelin, että pidetään tämä itsellä, kun ei ole akuutin rahan tarvetta. Toisaalta en ole mikään keräilijä, Noiva sanoo. – Jossain vaiheessa ajattelin sen myyntiin pistää.