Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Satakunta hakee oudossa seurassa EU-tukien uusjakoa

Eteläisen ja läntisen Suomen maakunnat esittävät, että tulevalla EU-ohjelmakaudella Suomi jakaa rakennerahastovarat yhden koko maata koskevan ohjelman kautta nykyistä tasaisemmin koko maahan. Satakunta on vaatimuksia esittävien maakuntien joukossa todellinen kummajainen. Satakunnan jokainen naapurimaakunta saa vähemmän EU-euroja kuin Satakunta itse. Maakunnan monet kasvot on siis huomioitu aiemmassa tukijaossa, ja ne pitää vastaisuudessa huomioida vielä paremmin. Liittyminen Helsinki-Uusimaan ja Varsinais-Suomen ryhmään vaikuttaakin Ruuhka-Suomen ulkopuolisista maakunnista varmasti siltä, että Satakunta on lyömässä märkää lapasta niiden maakuntien kasvoihin, joiden kanssa sillä on paljon samaa. Satakunnan juuri nyt tapahtuva voimakas samastuminen kovassa talouskasvussa olevaa Varsinais-Suomeen voi olla karhunpalvelus aluepoliittisille päätöksille tukirahojen jaosta. Siitäkin huolimatta, että Satakunta ja Varsinais-Suomi ovat aiemmin yhdessä luoneet käsitteen Lounais-Suomen ihmeestä, joka tosin on antanut Porin seudulla edelleen odotuttaa itseään. Eteläisen ja lounaisen Suomen tukivaatimuksissa on totta se, että tukien maakuntakohtaiset erot ovat erittäin suuria. Suomen saamasta miljardien EU-tuesta 70 prosenttia on ohjautunut kuluneella kaudella Itä- ja Pohjois-Suomeen. Lappi, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo nauttivat käytännössä viisinkertaista EU-tukea Satakuntaan verrattuna Satakuntaliitossa nähdään, kuten edunvalvonnan kannalta oikein onkin, että Satakunnan saama osuus on epäsuhdassa alueen rakenteeseen nähden. Pohjois-Satakunnan tarpeet ovat tyystin erilaiset verrattuna Porin ja Rauman seutukuntiin, jotka tosin nekin kamppailevat työikäisen väestön vähenemisen kanssa. Satakunnan koko kuva on paljon rikkonaisempi kuin muuttovoittoisilla alueilla. Se on tärkeä peruste maakunnan tukisumman kasvattamiseen. Seuraava EU:n aluetukikausi käsittää vuodet 2021–2027. EU, kansallinen julkinen ja yksityinen rahoitus yhteen laskettuna kyse on 4-5 miljardin euron kokonaisuudesta. Päätöksen siitä, miten varat jaetaan, tekee Suomi itse. Kyse on niin suuresta rahasummasta, ettei ole mikään ihme, että keskustelu uudenlaisesta osituspolitiikasta nousee esille. Täsmälleen sama kiivas debatti käytiin silloin, kun päätettiin nykyisen kauden tukirahoista. Satakunta ei todellakaan ole vastaavassa kasvussa kuin Varsinais-Suomi tai Helsinki-Uusimaan alue.