Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

”Ammattimaisen tapahtumajärjestämisen pioneeri Suomessa” – läheinen työtoveri Mikko Peltola muistelee lämmöllä edesmennyttä Jyrki Kangasta

Erittäin energinen, määrätietoinen, vaativa, jopa vähän pelottava. Mutta myös hyvin sydämellinen ihminen. Pitkäaikainen työtoveri, Pori Jazzin tiedottajana vuosikymmeniä toiminut Mikko Peltola , 61, näki läheltä Jyrki Kankaan monet puolet. Alussa oleva ensimmäinen virke kertoo, millaisena hän koki Jyrki Kankaan, kun he ensimmäisen kerran tapasivat vuonna 1977. Peltola aloitti tuolloin Porin kansainvälisen jazzfestivaalin sihteerinä ja Jyrki Kankaan assistenttina. Jälkimmäinen virke kertoo ajasta, jolloin Peltola ja Kangas olivat paitsi edelleen työtovereita, myös läheisiä ystäviä. Työtoveruus loppui vuonna 2009, jolloin Kangas luopui Pori Jazzin taiteellisen johtajan tehtävistä. Ystävyys jatkui senkin jälkeen. – Viimeinen työhön liittyvä yhteys oli, kun teimme Timo Koivusalon kanssa Jyrkistä dokumenttielokuvaa Mr. Pori Jazz. Yle esitti dokumentin televisiossa viime joulukuussa, ja sen on edelleen katsottavissa Yle Areenassa. – Viimeisen kerran tapasimme vain 3–4 viikkoa sitten., kun kävimme yhdessä kahvilla. Jyrkin kunto oli jo tuolloin erittäin huono. Muistan, että kotiin palatessani minulla oli tästä syystä erittäin huono fiilis. Jyrki Kankaan viimeinen julkinen esiintyminen oli tammikuussa Ylen tutkivan journalismin MOT-ohjelmassa, joka käsitteli Fortumin Poriin rakentamaa tuhkanpesulaitosta. Jyrki Kangas esiintyi televisiossa Fortumin hanketta vastustavan Puhtaan meren puolesta (PMP) -kansalaisliikkeen puheenjohtajana. Monet tuntevat Mikko Peltolan Jyrki Kankaan uskollisena työtoverina kymmeniltä Porin jazzfestivaaleilta. Sen sijaan harva ehkä muistaa, että Peltola seurasi Kangasta myös Turkuun, kun tämä siirtyi 1990-luvun alussa uuden Turku-hallin ohjelmajohtajaksi. – Olimme Jyrkin kanssa yhdessä Turku-hallissa vuodet 1991–1995. Hoidimme toki sinäkin aikana Pori Jazzia. Pori Jazzin toimitusjohtajat ja taiteelliset johtajat ovat menneet ja tulleet Jyrki Kankaan eläköitymisen jälkeen, mutta Pori Jazz muistetaan aina Jyrki Kankaan luomuksena. Mikko Peltola allekirjoittaa täysin tämän. –  Jyrkin ehdoton ansio on se, kuinka Pori Jazz ammattimaistui. 1970-luvun loppuun asti festivaali oli hyvää harrastajatasoa, mutta 1980-luku oli voimakkaan ammattimaistumisen aikaa. Silloin siirryttiin ammattimaiseen tapahtumatoimintaan, ja sen toiminnan pioneeri Jyrki Suomessa oli. Jyrki Kangas ei aina ollut helppo työtoveri. Aika ajoin Pori Jazzin sisällä kuohui ja asioista puhuttiin toimistossa isoilla kirjaimilla. – Näin tämän kaiken hänen vieressään. Se liittyi siihen, että Jyrki oli hyvin voimakastahtoinen, määrätietoinen ja idearikas persoona. – Hän uskoi vahvasti omiin ideoihinsa ja ajoi ne läpi, vaikka muut olivat toista mieltä. Mutta vaikka ihmiset olivat Jyrkin kanssa eri mieltä asioista, ei hänellä mielestäni ollut henkilökohtaisia vihamiehiä. Jyrkihän oli mukavan miehen maineessa. Vaikka Jyrki Kangas lähti Pori Jazzista, Pori Jazz ei lähtenyt Jyrkistä. Kangas seurasi tiiviisti Pori Jazzin kehitystä ja otti tarvittaessa hyvinkin kriittisesti kantaa. Yksi esimerkki tästä saatiin, kun Jazzkatu päätettiin siirtää Etelärannasta Kirjurinluotoon. Jyrki Kankaan mielestä se oli väärä siirto. – Jazzkatu kuuluu Etelärantaan. Jos se on Kirjurinluodossa, sen merkitys on nolla. Paluuta ei sieltä enää ole. Etelärannan Jazzkatu on sen jälkeen menetetty Karjala, jota kukaan ei itse asiassa halua enää takaisin, Kangas sanoi Satakunnan Kansan haastattelussa (SK 10.2.2018). Toki Kangas myönsi, ettei katu jokirannassa ollut enää kovin houkutteleva. –  Jyrki olisi pitänyt parempana, että Jazzkatua olisi kehitetty Etelärannassa, sanoo Mikko Peltola, joka keskusteli aiheesta Jyrki Kankaan kanssa.