Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Onko ikä vain numero, kun rahaa jaetaan? ”Tunne siitä, että on saanut paljon ja on valmis antamaan takaisin, on olennaisin yhteiskuntaa ylläpitävä voima”

Olisi helppoa, jos maailma ei koskaan muuttuisi. Kehitys ei kehittyisi, työllisyysaste ja palkat olisivat aina samat. Jos vielä kaikki sukupolvet saisivat yhtä paljon lapsia saman ikäisinä. Näin vaan ei ole. Tämä on haaste päättäjille, jotka jakavat resursseja eri väestöryhmien välillä. Poliitikon alku pyrki kai rikkomaan tabuja ja nostamaan sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden keskusteluun (SK 10.6.). Nuoren tavoin: Provosoiden ja väärin sanankääntein. (Myönnettäköön, että sitä sattuu myös meille vanhemmille.) Meistä jokaisen elämänkaareen kuuluu vähintään syntymä ja kuolema - useimmilla myös lapsuus, nuoruus, opiskeluaika, työelämä ja vanhuus. Kaikki tarvitsemme ja käytämme elämämme aikana yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Eikö olisi hyvä, jos kaikkiin elämänvaiheisiin suhtauduttaisiin tasa-arvoisesti. Se, mitä se kussakin ajassa tarkoittaa, onkin hankalampi kysymys. Pitäisikö varhaiskasvatuksen olla maksutonta? Entä opiskelun? Koska ja kuinka paljon pitäisi maksaa veroja ja eläkemaksuja? Kuinka paljon niitä tulonsiirtoja sitten kehtaisi nostaa? Juuri aloittanut hallituskin joutui punnitsemaan näitä kysymyksiä hallitusneuvotteluissa. Taustalla olivat vaalilupaukset. Ne tulivat syödyksi, mutta eivät tasapuolisesti. Eläkeläisille luvattu vappusatanen kutistui vain puoleen. Opiskelijoille luvattiin niin ikään satasta, mikä olisi tarkoittanut opintorahan nostamista kolmanneksella. Se unohdettiin kokonaan. Aikanaan kauhisteltiin, kuinka Kreikassa kuolleillekin on maksettu eläkkeitä. Niin tehdään kyllä meilläkin. Leskeneläke pysyy. Työmarkkinajärjestöt tosin sopivat viime viikolla, että kuolleen eläkettä rajoitetaan – vuoden 1975 jälkeen syntyneille. Neuvottelijat olivat tuota ennen syntyneitä. Toisin kuin jatkuvasti väitetään, eläkerahastoista ei kyetä maksamaan nykyisiä eikä tulevia eläkkeitä. Eläkkeet maksavat pääosin työssäkäyvät. On syytä pohtia, riittääkö maksukyky ja -halu. Kykyä eläkkeiden maksuun varmasti riittää, jos on saanut kunnon koulutuksen ja sen myötä tuottavan työn. Halua varmasti riittää, jos kokee tulleensa itsekin reilusti kohdelluksi kouluttautuessaan ja työtä tehdessään. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden ylläpitäminen on tärkeää. Tunne siitä, että on saanut paljon ja on valmis antamaan takaisin, on olennaisin yhteiskuntaa ylläpitävä voima. Tämän toivoisi myös oman sukupolvensa edunvalvontaa harjoittavien muistavan. Kirjoittaja on porilainen asianajaja