Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Muuttoliike Välimeren yli heikkenee yhä – Suomen ratkottavaksi tulee EU:n maahanmuuttopulmia puheenjohtajuuskaudella

Välimeren yli kulkeva muuttoliike on heikentynyt, kuten se on tehnyt viime vuosina. Viime vuonna tammi-huhtikuun aikana Eurooppaan tuli Välimeren yli lähes 31 000 ihmistä. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan tänä vuonna huhtikuun 21. päivään mennessä siirtolaisia on ollut noin 18 900 eli yli 10 000 vähemmän kuin viime vuonna. Tänä vuonna matkalla on kuollut tai kadonnut 402 ihmistä. Viime vuonna kuolleita tai kadonneita oli koko vuoden aikana 2 277. Euroopan unioni on ottanut linjakseen sen, että paremman elintason perässä tulevia siirtolaisia ei oteta vastaan. Turvapaikkaan oikeutetuille pyritään tarjoamaan suojelua. EU on viimeisen viiden vuoden aikana tehostanut ulkorajojensa valvontaa sekä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia siirtolaisten lähtömaihin. Nämä toimet ovat osaltaan vaikuttaneet siirtolaisten määrän vähenemiseen. – Toimiva turvapaikkajärjestelmä vaatii sitä, että palautusten on toimittava. Palautukset eivät suju vielä tarpeeksi tehokkaasti, sanoo sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Tuomo Kurri . EU:n mukaan sen toimet ovat edesauttaneet noin 730 000 meripelastusta vuoden 2015 jälkeen. EU:n mukaan sen humanitaarisesta avusta on hyötynyt 5,3 miljoonaa siirtolaista ja pakolaista eri puolella maailmaa. Turvapaikanhakijoiden solidaarinen jako jäsenmaiden kesken sekä Dublin-asetuksen uudistaminen ovat kuitenkin yhä vaikeita kysymyksiä. Dublin-asetuksen mukaan turvapaikkahakemus on käsiteltävä siinä maassa, jonka kautta hakija on saapunut EU:n alueelle. Karkeasti jaoteltuna Itä-Euroopan maat ovat Länsi-Euroopan maita nihkeämpiä turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Heinäkuussa alkava Suomen puolen vuoden EU-puheenjohtajuuskauden aikana näidenkin pulmien ratkaisemista jatketaan. – Keskustelu esimerkiksi Dublin-asetuksen muuttamisesta on jumiutunut. Jäsenmaat ovat erimielisiä. Ensin on kuitenkin nähtävä, miten uusi EU:n parlamentti ja komissio ottavat muuttoliikkeeseen kantaa, Kurri toteaa. Uuden parlamentin ja komission linjausten saamisessa kestää jonkin aikaa, joten muuttoliikekysymyksiin päästään kunnolla käsiksi todennäköisestiSuomen puheenjohtajuuskauden loppupuolella. – On ollut puhetta sellaisesta väliaikaisesta mekanismista, että jäsenmaat ottaisivat vapaaehtoisuuteen perustuen Välimereltä pelastettuja vastaan, Kurri kertoo. Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet EU:ta siitä, että se on jättänyt meripelastuksen liikaa Libyan rannikkovartiostolle ja ettei siirtolaisten oloja Libyassa ole autettu tarpeeksi. Osa siirtolaisista on joutunut Libyassa väkivallan, ryöstöjen ja ihmiskaupan uhreiksi. Siirtolaisia on lisäksi otettu säilöön ahtaisiin, turvattomiin ja likaisiin tiloihin. Tällä viikolla aseistetut miehet hyökkäsivät Tripolin kaupungin lähellä sijaitsevaan siirtolaisten säilytyskeskukseen. UNHCR:n mukaan 12 loukkaantui ammuskelussa. Libya on sisäisesti sekasortoisessa tilassa, joten olojen parantaminen siellä on vaikeata. UNHCR:n tilastojen mukaan tänä vuonna eniten siirtolaisia on tullut Afganistanista, Guineasta, Syyriasta, Marokosta, Malista ja Irakista. EU:n suunnitelmissa on ollut maihinnousukeskusten perustaminen unionin ulkopuolella. Näissä keskuksissa selvitettäisiin siirtolaisten tarve turvapaikkaan. Yksikään maa ei ole toistaiseksi halunnut näitä keskuksia alueelleen. – Vuoropuhelua kauttakulkumaiden kanssa jatketaan ja yhteistyötä pyritään kehittämään, Kurri toteaa.