Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Raumalla aukoton yksimielisyys kymmenien miljoonien investoinneista – sataman Petäjäs-laajennus ja Karin kampus etenevät

Kaupunginvaltuusto ei epäröinyt Rauman suurten investointien kymmenien miljoonien eurojen kustannusarvioiden edessä. Pitkiä miinuksia näyttävät talousluvut menneeltä vuodelta ja alkaneelta vuodelta eivät ole pidäkkeinä. Maanantain istunnossa yksimielisen hyväksynnän saivat Karin kampuksen 66 miljoonan euron kustannusarvio sekä kaupungin omistaman Rauman Satama Oy:n noin 53 miljoonan euron mahdollinen lisäinvestointi ja rahoitusjärjestelyt Petäjäksen satamanosaan. Valtuuston päätöksellä kaupunki on mukana Metsä Fibre Oy:n suunnitteleman uuden sahalaitoksen tuotannon laivausjärjestelyissä. Mikäli mäntysahainvestointi toteutuu ja sopimusneuvottelut menevät maaliin, Rauman Satama Oy jatkaa Petäjäksen satamanosan laajennusta viidennellä vaiheella sekä länsilaiturin rakentamisella sahatavaran laivauskeskusta varten. Kaupunginvaltuustossa ei käytetty yhtään puheenvuoroa satamayhtiölle annettavasta 20 miljoonan euron lainatakauksesta ja 18 miljoonan euron oman pääoman lisäsijoituksesta satamayhtiöön. Yhtään julkista kysymystäkään ei valtuutetuilta tullut, vaan yksimielisyys oli kattavaa. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen) Karin kampuksesta käytettiin valtuustossa kaksi puheenvuoroa ja kaupunginvaltuusto hyväksyi tiedoksi merkintänä kaupunginhallituksen esittämän 66 miljoonan euron kampuskustannusarvion. Puretun lyseon peruskoulun tontille ja Karin kentälle nousee lähivuosina kiinteistökompleksi, johon tulee Hj. Nortamon koulu, noin 2 000 neliömetrin liikunta-monitoimisali, uimahalli, kansalaisopisto, musiikkiopisto, lasten ja nuorten kuvataidekoulu sekä nuorisotilat. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi (sd.) totesi investoinnin olevan suuren, mutta myös tilankäytön tehokkuudeltaan ja taloudellisuudeltaan malliksi julkiselle rakentamiselle. – Yhden ja saman katon alle saadaan eri käyttäjäryhmien tarpeisiin tilat, eikä tehdä yksittäisiä tiloja eri ryhmille. Muunneltavat tilat voivat olla käytössä kahdeksasta aamulla iltakymmeneen. Hyötysuhde saadaan kuntoon ja voidaan tehdä vähemmän, mutta terveitä tiloja, Leppikorpi mainosti. Kampus-keskustelun toisessa puheenvuorossa Sauli Ahvenjärvi (kd.) sanoi investoinnin olevan ainutlaatuisen iso. Se on kuitenkin mahdollisuus Raumalle, valtakunnallisestikin ainutlaatuinen toimitilakokonaisuus. – Kyselyjä on kyllä tullut siitä, onko järkeä laittaa näin paljon yhteen rakennukseen, Ahvenjärvi myönsi. Kampusta puoltavat Ahvenjärven mielestä merkittävät tilojen yhteiskäytön edut. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen) Uuden paloaseman rakentamisen ja terveyskeskus-sairaalan uudistamisremontin suunnitteluun kaupunginvaltuusto myönsi kumpaisellekin 50 000 euron määrärahat. Paloasema on suunniteltu rakennettavaksi valtatie 8:n eteläisen risteyksen ja Kodisjoentien kulmaukseen. Nykyinen, teknisen käyttöiän loppuun ikääntynyt paloasema poistuu käytöstä ja todennäköisesti puretaan. Rauma on suunnitellut paloaseman rakennuttamista leasing-rahoituksella. Terveyskeskuksen pääasema ja sairaala ovat kypsyneet myös lähelle saattohoitovaihetta. Tilaratkaisut odottavat ensin mahdollista maakunnallista sote-ratkaisua terveyspalveluista ja niiden sijoittumista eri puolille maakuntaa. Rauman kaupunki ja Satakunnan sairaanhoitopiiri käyvät parhaillaan työnjakoneuvottelua erikoissairaanhoidon poliklinikoiden siirrosta kaupungin järjestämisvastuulta sairaanhoitopiirille. Sairaanhoitopiiri on myös sairaalarakennuksen omistaja. Rauman kaupunki on Kiinteistö Oy Rauman sairaalan vuokralaisena. Pääterveysasemarakennus on kaupungin suorassa omistuksessa. Isot investoinnit ja käyttötalouden alijäämäisyys vaativat Raumalla lisätoimia rahoituksen varmistamiseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi lyhytaikaisen lainarahoitukseen hankintaan käytettävän kuntatodistusohjelman enimmäisrajan nostamisen 25 miljoonasta eurosta 40 miljoonaan euroon. Viime vuoden lopussa Rauman kaupungilla oli lyhytaikaisia kuntatodistuslainoja noin 17 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia lainoja oli vuoden päättyessä noin 55 miljoonaa euroa eli noin 1 400 euroa asukasta kohti. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2020 talousarviossa ja 2021–22 taloussuunnitelmassa on varauduttu pitkäaikaisen lainarahoituksen lisäykseen 108 miljoonalla eurolla.