Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Tämän takia Porin teatteri saa kaksi johtajaa ja näin muutos vaikuttaa esitettäviin näytelmiin

Porin teatteri siirtyy kahden johtajan malliin. Taloa johtavat ensi vuoden alusta lähtien toimitusjohtajana Anttivesa Knuuttila ja taiteellisena johtajana Christian Lindroos . Lindroos valittiin tehtäväänsä kutsumenettelyllä, ja Knuuttila ylennetään nykyisestä talous- ja hallintojohtajan tehtävästään. Miksi Porin teatterissa päädyttiin kahden johtajan malliin? Knuuttila: Useassa teatteritalossa on menty viime vuosina tähän malliin eli on eriytetty hallinto ja talous sekä taide. Kun löysimme hyvän taiteellisen johtajan, se vei ajattelua tähän suuntaan. Vaatimukset talouden ja hallinnon puolella ovat lisääntyneet, joten on järkevää eriyttää taiteellinen ja muu johtaminen. Lindroos: Kun itseltäni kysyttiin, olenko kiinnostunut tulemaan tänne, olin henkilökohtaisesti enemmän kiinnostunut taiteellisesta johtajuudesta. Omat vahvuuteni ovat sillä puolella. Minulta myös kysyttiin, tekisinkö itse esimerkiksi kaksi ohjausta vuodessa. Aikani ei silloin riitä teatterin hallinnoimiseen. Miten tehtävät täytettiin? Knuuttila: Runsas vuosi sitten tehtiin päätös, että teatterin johtajaa lähdetään hakemaan hiljaisella haulla. Kun taiteellinen johtaja löytyi, muunkin organisaation uudistus eteni. Oma työnkuvani ei muutu radikaalisti. Olen tehnyt viime vuodet töitä jo hyvinkin toimitusjohtajamaisella otteella. Meille ei muutoksen jälkeen jää enää talous- ja hallintojohtajaa, vaan toimitusjohtaja hoitaa kokonaisuuden. Olisiko johtajia pitänyt etsiä avoimen haun kautta? Knuuttila: Se olisi ollut aika omituinen tilanne omasta näkökulmastani ja veronmaksajille kallis ratkaisu, koska itsestäni olisi tullut silloin ongelmajätettä. Tämän kaltaisen talon tulorakenne ei mahdollista, että johtajia olisi talossa enempää. Työnkuvani muutos on pieni. Taiteellista johtajaa ei olisi mielestäni missään tapauksessa pitänyt hakea avoimen haun kautta. Avoimella haulla voidaan saada hyviä hakijoita, mutta haut ovat raskaita prosesseja. Alan piirit ovat Suomessa hyvin pienet ja siksi päädyttiin head huntiin. Se oli [Porin Teatterisäätiön] hallituksen päätös. Anttivesa Knuuttila, aiotko jatkaa politiikassa, vaikka sinusta tulee Porin teatterin toimitusjohtaja? – Näkemykseni mukaan asemani ei muutu. Ikinä en ole täällä työpaikalla politisoinut. En näe tarpeelliseksi, että rupeaisin muuttamaan elämääni tämän takia. – Käsitykseni mukaan jääviysongelmia ei tule. Jos näin olisi, tilanne olisi ollut sellainen jo kuusi ja puoli vuotta. Talous- ja hallintojohtajan ja toimitusjohtajan roolit ovat sikäli samat. Mihin suuntaan Porin teatteria aletaan kehittää? Lindroos: Minulla ei ole radikaalia ohjelmistosuunnittelua, jossa kaikki muuttuu täysin. Monipuolisuus on tärkeää. En unohda lapsikatsojia, en pelkää klassikoita, en musikaaleja enkä nykydraamaa. Kaikki riippuu siitä, miten näytelmän tekee. Haluan säilyttää monipuolisuuden ja tehdä muutoksia pikkuhiljaa. Linja kyllä muuttuu, koska minä olen minä, ja Drake on Drake. Näen, että Porin teatterissa voi olla myös klassikoita, toivottavasti tulevia klassikoita, nykydraamaa ja kantaesityksiä. Toisaalta en tule tänne leikkimään suurta taiteilijaa, vaan itsellänikin on vastuu ihmisten työpaikoista. Kun iso näyttämö täytyy, pienelle voi tehdä jotain muuta. Jos iso näyttämö on tyhjillään, se täytyy noteerata. Millainen on Porin teatterin nykytilanne? Lindroos: En näe, että olisi menossa kriisi sen enempää taloudellisessa kuin taiteellisessa mielessä. Tämä on talo, joka voi hyvin. Täällä on erittäin motivoitunut porukka. Suurin haaste on saada ihmisiä ylipäänsä teatteriin, vaikka täällä on ollut hyvät katsojamäärät. Tänä päivänä ihmisille on niin paljon kilpailevaa tarjontaa. Knuuttila: Meidän merkittävin vahvuutemme on henkilöstö, joka on todella hyvää ja sitoutunutta, ja lisäksi peruskorjattujen tilojen antamat mahdollisuudet. Taiteellisen johtajan vaihtuminen on suuri mahdollisuus ja tuo varmasti jotain uutta. Miten teatterilla menee taloudellisesti? Knuuttila: Peruskorjauksen aikaiset vuodet olivat todella raskaita. Silloin käytiin syvällä. Se oli täysin tietoinen ratkaisu. Esitimme ohjelmistoa neljällä näyttämöllä, mikä ei ollut halpaa. Kasvatimme kuitenkin katsojamääriä, ja saimme peruskorjauksen jälkeen lisää valtionosuutta. Toisin kävi esimerkiksi Kuopiossa, jossa teatterin toiminta supistettiin peruskorjauksen takia äärimmilleen, ja valtionosuuksiin tuli suuria leikkauksia. Tänä vuonna teatterin taloudellinen tulos on erinomainen. Näillä näkymin teemme kuusinumeroisen summan plussaa. Aika paljon rajumpia miinuksia on takana kaksi tai kolme, joten se ei vielä tee kesää. Eläkkeelle jäävä teatterinjohtaja Patrik Drake liputti viihteen puolesta. Onko teatterissa aina kyse viihteestä? Lindroos: Ei. Jokaisella produktiolla on oma tavoite. Mielestäni teatterin tarkoitus on, että teatterista saa jonkin kokemuksen, katarsiksen, sielunpuhdistuksen, se herättää katsojassa ajatuksia tai lisää empatiaa. Nämä asiat eivät löydy pelkästään draamoista.