Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Satakunnassa ja Etelä-Karjalassa Suomen köyhimmät rikkaat – Rahoituksen professori Puttonen näkee verojen julkisuudessa lähes pelkkää hyvää: ”Se on hyvinvointimme perusta. Tietojen pimittäminen on tylsää ja onnetonta”

Satakunnassa ja Etelä-Karjalassa asuvat Suomen köyhimmät rikkaat. Verotietojen mukaan esimerkiksi satakuntalaisen tuloykkösen Seppo Hurttilan ohittaa tässä maassa peräti 218 vielä rikkaampaa. Aaltoyliopiston rahoituksen professorin Vesa Puttosen päivään on kuulunut suomalaiseen tapaan verotietojen tarkastelu. Häneltä ei kuitenkaan saa tarkkaa vastausta siihen, mistä on kysymys. –Satakunnassa on kovin pieni väestö, tilastollisesti siten näin voi käydä, sillä tässä pelaa suurten lukujen laki. Eli pääkaupunkiseudulla ja suurilla paikkakunnilla on meitä enemmän liiketoimintaa ja yrittäjyyttä. Siellä todennäköisemmin joku on vuonna 2018 Puttosen sanojen mukaan ”astunut lankulle” eli saanut myytyä yrityksensä kalliilla etee päin. Satakunnassa ei ole myöskään mitään Supercellin kaltaista vuosia maan kärjessä keikkujaa. –Listalla ei näy niitäkään, jotka ovat epäonnistuneet. Se on tällainen valikoitavuusharha. On muistettava sekin, että kysymys on vain 12 kuukauden otannasta ja siitä, mitä niihin kuukausiin on juuri liittynyt. Puttosen mukaan on kuitenkin vähän yllättävää, että Etelä-Karjala ja Satakunta ovat häntäpäässä kimpassa. –Jos se kuvastaa yleisesti alueen dynaamisuutta, pinnan alla voi olla jotakin. Mutta minä olen lähtenyt Luvialta maailmalle jo vuonna 1986. Jos haluaisin ottaa tästä asiasta selvää, soittaisin ehkä jollekin satakuntalaiselle toimittajalle, hän kuittaa ja toivoo, että tänä vuonna täälläkin päin joku olisi astunut lankulle. Se nähdään vuoden kuluttua. Täältä löydät Satakunnan Kansan Verokoneen . Lue kaikki veroaiheiset jutut täältä . Verojen salailu kuvaa luottamuspääoman menetystä Suurin yksittäinen asia, jonka Puttonen tämän vuoden verotiedoista poimii, on se, mitä niissä ei näy. – Ne ovat nämä verotietonsa julkaisemisen kieltäneet. Nekin tietysti tulevat vielä julkisuuteen joidenkin toimittajien ne esiin tonkiessa, mutta omana mielipiteenäni sanon, että tietojen pimittäminen on tylsää ja onnetonta. Hän korostaa, että yksi ainut tietojen piilottamisen peruste, jonka voi niellä, on turvallisuus eli selkeä rikoksen ehkäisy. –Muuten tämä on rakennettu meihin, se on suomalaisessa DNA:ssa. Maailmanlaajuisesti tosi harvinainen läpinäkyvyys hyvässä ja pahassa on merkki luottamusyhteiskunnasta, joka on hyvinvointimme perusta. Puttosen mukaan salailu kuvastaa sitä, että olemme menettämässä luottamuspääomaamme ja se on tylsää. –Alkuvaiheessa vain tylsää, mutta jos menemme polkua eteen päin pari askelta, se voi olla jopa pelottavaa, kohti amerikkalaistyyppistä elämää menemistä. Se on jo aivan eri yhteiskunta, kuin tämä meidän omamme. Suurista tuloista pitäisi saada olla ylpeä Puttonen oli aamutuimaan keskustellut työpaikalla sveitsiläisen kollegan kanssa siitä, miten Suomessa on nyt tämä merkittävä verotietojen julkistamispäivä, joka on tosi erikoinen käytäntö. –Hänen vastaksensa oli, että miten te voitte elää tässä maassa. Me voimme, ja Puttosen mukaan meidän pitäisi olla asiasta jopa ylpeitä. –On oltava ylpeä siitä, että pääsee listoille ja pitäisi saada olla ylpeitä asiasta. Aikanaan puhuttiin suuresta kateuden päivästä. Puttonen kertoo itse seuranneensa verotietopäiviä ja niiden käsittelyä 25 vuoden ajan. –Asiaa käsitelleiden juttujen ilmapiiri on muuttunut paljon. Jos joskus vuosia sitten esiteltiin yritysjohtajien tuloja ajatuksella, miten kaikki on pois työläisen selkänahasta, nyt nähdään mahdollisuuksia. Osataan olla iloisia ja ylpeitä siitä, miten suomalainen yritys menestyy ja kelpaa jopa ulkomaalaisille sijoittajille. Puttonen sanoo, että tässä valossa on erityisen erikoista haluta piilottaa verotietoja juuri nyt. –Ei se ole haitaksi, jos ei siitä mitään varsinaista hyötyäkään ole. Itse Puttonen haluaa sen kuuluisan kiipeävän nokipojan tavoin yrittää yhä ylemmäs listoilla. Tänä vuonna miehen tulot olivat yhteensä 198757 euroa. Näistä pääomatulojen osuus oli 7289 euroa. Veroa tästä kaikesta hän maksoi 42,9 prosenttia.