Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Lisää katuvaloja, kirjasto voisi olla auki pidempään ja koulukiusaaminen lopetettava! Lue, mikä kaikki puhuttaa nuoria mielipidepalstalla

Uudessa koulussa on kiva tehdä töitä Uudessa koulussa on hienot opetustilat, ruokala ja välituntialueet. Tässä uudessa koulussa on kiva työskennellä. Koulu on kivaa, koska melkein joka päivä oppii uusia asioita ja on tekemistä. On kiva, että meidän uudessa koulussa ei kiusata. Luokissa ja käytävillä on raikas ilma. Oskari Kononen, 11 vuotta, Itätuulen koulu, 5 lk. Ultra-Action Park on Porin paras paikka Olen tosi iloinen siitä, että Poriin rakennettiin Ultra-Action Park. Siellä on paljon kaikkea kivaa, varsinkin trampoliinit ovat tosi hyviä ja kivoja. Turo´s Street Kitchenissä on myös hyvää ruokaa. Ultra-Action Parkissa on myös kaikkea muuta kivaa. Suosittelen sitä kaikille! Emil Lehtinen, 11 vuotta, Itätuulen koulu Roskat kuuluvat roskikseen Ajatuksiani roskaamisesta. Jos roskaat, mieti, mitä siitä voi seurata. Roskat kulkeutuvat mereen ja todella moni suuri meri on täynnä roskaa, jota eläimet syövät. Minun mielestäni roskat kuuluvat roskikiseen ja kaikkien pitäisi tietää se. Roskiksia pitäisi olla enemmän, ettei roskia heitettäisi maahan. Sanni Pirkola, 11 vuotta, Itätuulen koulu Puhdas luonto on arvokas Minun mielestäni ihmiset roskaavat liikaa. Minusta tuntuu, että jos me emme roskaisi, se voisi vaikuttaa siihen, ettei eläimiä kuole ja ilmasto saattaisi muuttua. Ilona Saarinen, 8 vuotta, Friitalan koulu Kirjasto voisi olla pidempään auki Minun mielestäni olisi parempi, että kirjasto olisi auki myös lauantaisin ja arkipäivisin vähän pidempään. Haluaisin käydä myös lauantaisin kirjastossa ja arkipäivisin kavereiden ja sisarusten kanssa, mutta en välttämättä aina ehdi, kun kirjasto menee jo kiinni. Amanda Räisänen, 11 vuotta, Itätuulen koulu Ihmisen ei tarvitse juoda maitoa Koko lapsuuden minulle on opetettu kuinka terveellistä maito on ja miten sitä juomalla saa vahvat luut ja pysyy terveenä. Maitobisnes on saanut suomalaiset pitämään maitoa terveellisenä ravintona vauvasta asti. Suomessa juodaankin eniten maitoa koko maailmassa. On totta, että maidossa on paljon kalsiumia, mutta minkä takia Suomi on silti osteoporoositilastojen kärkisijoilla ja maissa, joissa on alhainen maidon kulutus, esiintyy vähiten luiden murtumia? Ihmiset ja eläimet tuottavat tunnetusti maitoa vain synnytettyään, sillä se on vastasyntyneen ravintoa. Täten lehmät keinohedelmöitetään, jotta ne tulisivat tiineeksi ja voisivat synnytettyään tuottaa maitoa. Kun vasikka syntyy, se erotetaan äidistään ja vasikalle tarkoitettu maito lypsetään ihmisten käyttöön. Jos lehmänmaito olisi tarkoitettu ihmisille, sitä tulisi varmasti lehmän utareista, vaikka tämä ei olisi ollut tiineenä. Maidon poisjättäminen ruokavaliosta vähentää muun muassa turvotusta ja ilmavaivoja, parantaa todistetusti ihon kuntoa sekä suoliston hyvinvointia. Minkä takia siis joisit vasikalle tarkoitettua hormonaalista nestettä, joka on vahvasti yhteydessä muun muassa reumasairauksien, MS-taudin ja ykköstyypin diabeteksen syntyyn. Maidonjuojilla on todettu myös enemmän syöpiä sekä lonkkamurtumia ja lyhyempi eliniänodote kuin niillä, jotka eivät sitä juo. On erikoista, että suuret terveysriskit ja maitotuotannon epäkohdat sivutetaan ja maitotuotantoa tuetaan koulussa muun muassa tarjoamalla maitoa ruokajuomana. Yksikään lapsi tai aikuinen ei tarvitse lehmänmaitoa sen enempää kuin kirahvin tai hiirenkään. Maaria Ruoho, 15 vuotta, Porin suomalainen yhteislyseo Koulussa on liian paljon läksyjä Minun mielestäni koulussa on liian paljon läksyjä ja kokeita, muuten koulussa on kivaa, hyvää ruokaa ja hyvät kaverit. Minun mielestäni paljon läksyjä ei ole kiva asia, läksyt vievät puolet päivän ajasta eikä ehdi menemään ulos, kokeetkin vievät paljon aikaa päivästä. Läksyjä ja kokeita voisi tulla vähän vähemmän. Danil Kibroev, Itätuulen koulu Diabeetikkolasten ja -nuorten hoidon tasavertaisuus Sairastuin itse neljä vuotta sitten 1-tyypin diabetekseen, ja siitä täällä nyt kirjoittelen. Olen tässä ”vuosien aikana” huomannut ja kavereilta kuullut, että hoidon tasavertaisuus ei ole joka paikassa täysin samanarvoista. Joka paikkakunnalla ei ole esimerkiksi halutessaan mahdollista saada insuliinipumppua, tai sitä pitää jonottaa kauan. Oma mielipiteeni on, että joka paikassa pitäisi saada tasa-arvoista hoitoa, mistä tahansa riippumatta. Mutta onneksi kaikesta huolimatta meillä täällä Satakunnassa homma toimii hyvin eikä minulla ole oman hoidon osalta mitään moitittavaa. Emilia Rosendahl, Harjavallan keskustan alakoulu, 6A Lisää valoja pihalle Itä-Porin alueelle voisi tulla parempia katuvaloja. Esimerkiksi koulumme pihalle, Pekan puistoon ja Kartanon puistoon voisi laittaa enemmän valoja. Kartanon puistossa voisi myös olla kaukalo ja Väinölän koulun pihassa parkour-rata. Aaro Siikilä, Aada Palomäki, Seela Hietanen, Väinölän koulu, 2.lk. Roskakori rannalle Toivoisin, että koulumme lähellä olevalle Fiinanpolun rannalle tulisi roskis. Siellä käy paljon nuoria ja siellä on maassa lasia ja roskia. Jos olisi roskis, paikka pysyisi siistinä. Mila Mattila, Väinölän koulu, 2A. Ajatuksiani roskaamisesta Minun mielipiteeni roskaamisesta on, että se saastuttaa luontoa. Ihmisten pitäisi vähentää huomattavasti roskaamista, sillä monet meren eläimet kuolee, koska merissä on muovia. Myös monet maalla elävät eläimet voi kuolla, koska muovia löytyy maastakin. Minun mielestä roskaaminen on väärin. Alexandra Tomukorpi, 11 vuotta, Itätuulen koulu, 5lk. Ilmastonmuutoksen torjunta on muutakin kuin kasvisruokaa ja autoilun vähentämistä Kun koulussa mietitään, että mitä me voimme tehdä ilmaston muutoksen eteen sanotaan yleensä, että pitää kulkea vähemmän omalla autolla ja ennemmän julkisilla sekä syödä enemmän kasvisruokaa. Minun mielestäni kuitenkin varsinkin täällä Satakunnassa kouluissa ja muualla kannattaisi puhua enemmän pikamuodin huonoista vaikutuksista. Sehän on kuitenkin YK:n mukaan vastaa 10 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Siitä puhutaan liian vähän tuohon nähden. Nuorille on paljon helpompaa vähentää shoppailua, kuin kulkea vähemmän autolla tai lopettaa lihansyönti. Se on asia, johon nuoret pystyvät helposti vaikuttamaan ja jos opetetaan ja puhutaan enemmän esimerkiksi kirpputoreilla käymisestä ja niissä vanhojen vaatteidensa myymisessä. Monille nuorille voi tuntua ahdistavalta ajatella, että ei pysty tekemään paljoakaan ilmastonmuutoksen eteen, ku yksi tärkeimmistä jätetään kertomatta. Se helpottaisi varmasti monia nuoria ja lisäisi tietoisuutta muistakin asioista, jotka saastuttavat ja nuoret ymmärtäisivät, että hei näinhän mä voin vaikuttaa. Tästä ei kuitenkaan puhuta. En muista koulussa kertaakaan puhuttaneen haloamuodin ja vaatteiden oston huonoista puolista, kun taas kymmenia kertoja autolla kulkemisesta. Miksei näin saastuttavasta asiasta puhuta lähes lainkaan? Sofia Hollmén, 15 vuotta, Luvian yhtenäiskoulun 9 lk. Peukku sanomalehdelle Mielestäni sanomalehtiviikko on hyödyllinen kaikille koululaisille, etenkin alakoululaisille. Siten kaikki tietävät mitä maailmalla tapahtuu. Vaikka useat ajattelevat ”ei meidän tarvitse tietää mitä missäkin tapahtuu.” Lehti kannattaa lukea, koska siellä saattaa olla meitä lapsia koskevia asioita. Jotkut eivät jaksa lukea leveää sanomalehteä, siksi tykkään esimerkiksi lukea dikilehteä/nettilehteä, jossa lukeminen tuntuu mielestäni nopeammalta ja mukavammalta. Moneen kotiin ei enää tule paperista lehteä, joten koulussa pääsee hypistelemään ja katselemaan sitä. Tämä saattaa olla ekaluokkalaiselle ensimmäinen kosketus lehteen. Elvira Peltomaa, 10 vuotta, Ruskilan koulu 5lk. Nakkila Nuorille on liian vähän tekemistä Porissa Nuorille on aivan liian vähän toimintaa. Poriin pitäisi tulla lisää nuorille suunnattuja ilmaisia liikuntapaikkoja. esimerkiksi skeittiparkkeja, Nerf-sotaa, parkouria ja niin edelleen. Jos esimerkiksi nämä paikat tulisi Poriin, niin nuoret ei olisi niin paljon puhelimilla, saisi enemmän aktiviteettia ja nuorille tulisi myös parempi kunto. Jiri Kaksonen, 11 vuotta, Itätuulen koulu, 5lk. Uusi koulu on upea ja ilma raikasta Tykkään meidän hienosta uudesta koulusta. Koulussa on hienot luokat ja isot tilat. Meidän liikuntasali ja musiikkiluokka ovat upeita. Koulussa ja käytävillä on puhdasta, sekä hengitysilma on raikkaampaa. Koulun piha on iso ja siellä on paljon leikkipaikkoja, joten piha on monipuolinen. Elisei Erkhov, 11 vuotta, Itätuulen koulu 5lk. Koulukiusaaminen täytyy saada loppumaan – koulussa kuuluisi olla kaikilla mukavaa Koulukiusaaminen täytyy lopettaa, koska jokaisen lapsen olotila koulussa kuuluisi olla mukava. Lapsille, ketkä joutuvat kärsimään koulukiusaamisesta, koulu ei ole mukavaa. Se on surullista, koska jos lapsi joutuu kärsimään tilanteita, jossa häntä muun muassa haukutaan, tönitään, potkitaan tai lyödään, ei ole todellakaan hyväksi hänelle. Koulukiusaaminen on kiellettyä, mutta silti jotkut kiusaavat. Jotkut oppilaat tietävät, että se satuttaa toista ja tekee sen silti. Jotkut taas eivät tiedä, kuinka paljon se voi satuttaa. Tämän takia kiusaaminen täytyy lopettaa. Sanni Virta, 11 vuotta, Itätuulen koulu, 5lk. Opettajat ja oppilaat vaativat kaikki joskus tsemppiä Joskus oppilasta voi harmittaa, kiusataan tai ei oteta mukaan peliin. Minä näen aika monta, ketkä jätetään yksin tai kiusataan. Jos oppilasta harmittaa, niin voit kysyä häneltä, mitä tapahtui. Jos oppilas ei halua puhua, niin jätä hänet rauhaan tai ota mukaan peliin. Jos oppilasta kiusataan, niin mene sanomaan opelle. Voit sanoa kiusaajille, että lopettakaa. Jos opettajaa harmittaa, niin kysy, voitko auttaa tai onko kaikki hyvin. Fabian Markiewicz, 11 vuotta, Itätuulen koulu 5lk. Kielto lisämaksulliseen toimintaan kouluissa, mutta miksi? Koulussa tehtävät talviliikuntapäivät, luokkaretket, elokuvapäivät sun muut ovat mielestäni oiva tapa kasvattaa luokkahenkeä ja antaa oppilaille mahtavia elämyksiä. Mutta nykyisen lain mukaan, jonka soveltamisesta apulaisoikeusasiamies on määrännyt, se ei näyttäisi olevan enää mahdollista. En ymmärtänyt, miksi tällainen uusi laki on määrätty, kun tästä oppilaskunnan hallituksessa kuulin. Minun mielestäni on niin, että esimerkiksi vähävaraisille perheille tämä on oiva tapa järjestää lapsille elämyksiä, joita ei ehkä olisi mahdollista järjestää vapaa-ajalla, jos perheillä ei sellaiseen rahaa olisi. Uskon siihen, että jos lapsi tai perhe haluaa lapsen vaikka laskettelemaan päiväksi 30 euron hinnalla koulun järjestämän tapahtuman mukana, niin rahat saadaan siihen kerättyä. Ja jos sattuisi niin, että niin ei tapahtuisi, että rahoja ei saada, niin koulu järjestäisi muuta toimintaa. Nyt kun tämä kiellettiin, se tarkoittaa, ettei kukaan pääse nauttimaan halvemmista elämyksistä koulukavereiden kanssa. Frans Czitrom, 13 vuotta, PSYL