Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Perustulo teki saajistaan tyytyväisempiä, työllisyysvaikutukset olivat vähäisiä

Kaksivuotiseen perustulokokeiluun osallistuneet olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta kuin vertailuryhmänsä, selviää vastikään valmistuneesta kokeilun arviointitutkimuksesta. Perustuloa saaneet kokivat myös taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi. Kokeilun työllisyysvaikutukset jäivät arvioinnin mukaan vähäisiksi. Kelan ja sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa todetaan kuitenkin, että työllisyysvaikutusten tulkintaa vaikeuttaa kuitenkin vuonna 2018 käyttöön otettu aktiivimalli. Malli muutti työttömyysturvan saamisen ehtoja epäsymmetrisesti kummassakin tutkimusryhmässä. Vuosina 2017–2018 järjestetyssä perustulokokeilussa 2  000 ihmistä sai verotonta perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta työnhaun aktiivisuudesta ja muista tuloista. Saajat valittiin satunnaisesti niiden joukosta, jotka saivat vuoden 2016 marraskuussa työttömyysetuutta Kelasta. Vertailuryhmässä olivat samasta joukosta valitut ihmiset, jotka eivät kuitenkaan tulleet valituiksi perustulokokeiluun. Perustulo paransi luottamusta Perustulon työllisyysvaikutuksia mitattiin marraskuun 2017 ja lokakuun 2018 välisenä aikana. Tuolloin perustuloa saaneiden työllisyys parani hieman enemmän kuin vertailuryhmällä. Aktiivimallin voimaantulo vaikeuttaa syiden ja seurauksin tulkintaa. –  Kokeilun toisen vuoden vaikutuksia on mahdotonta erottaa aktiivimallin vaikutuksista, sanoo johtava tutkija Kari Hämäläinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta tiedotteessa. Kokonaisuudessaan perustulokokeilun työllisyysvaikutus oli pieni. Hämäläisen mukaan tämä osoittaa sen, että joidenkuiden työttömyysetuutta saavien työllistymisen esteet ovat muualla kuin etuusbyrokratiassa tai rahallisissa kannustimissa. Perustulokokeilun saajat kertoivat kyselytutkimuksessa kokevansa hyvinvointinsa ja kognitiivisen toimintakykynsä vertailuryhmää paremmiksi. Lisäksi he luottivat verrokkejaan enemmän toisiin ihmisiin, yhteiskunnan instituutioihin ja vaikutusmahdollisuuksiinsa. –  Tutkimuksen perusteella ei voida varmasti sanoa, että koeryhmän parempi hyvinvointi johtuisi juuri perustulon saamisesta. Toisaalta myös muissa maissa järjestetyistä alueellisista ja paikallisista perustulokokeiluista on saatu samansuuntaisia tuloksia hyvinvoinnin kohenemisesta, sanoo tutkimusryhmän päällikkö Minna Ylikännö Kelasta. Kyselyyn vastasi vajaa kolmannes perustulon saajista ja viidennes vertailuryhmästä. Lisäksi arviointitutkimukseen haastateltiin 81:tä perustulon saajaa. Arviointitutkimuksessa tarkasteltiin myös työllisyyden rekisteritietoja.