Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Poriin syntyy kymmenien miljoonien tappiot ennen sote-uudistusta – Ministeri Krista Kiuru kiersi kysymyksen alijäämän kattamisesta

Nyt se sote menee maaliin. On tehty niin huolellista työtä. Tätä viestiä sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiuru (sd.) on kiertänyt kertomassa pitkin maakuntia. Maanantaina oli Satakunnan vuoro. Paikalliset tiedotusvälineet oli kutsuttu Poriin Pripolin kabinettiin kuulemaan sanomaa. Edustustason Volvoja oli pihalla kaksi, sillä Kiurun taustatueksi oli järjestetty opetusministeri Li Andersson (vas.). Tilaisuuden juoni oli koronakevään televisiosta tuttu. Kiuru puhui puoli tuntia sanomatta oikeastaan mitään. Se on tehty moneen kertaan selväksi, että maakunnat aloittavat vuonna 2023. Palvelut paranevat, vaikka rahaa ei käytetä yhtään enempää, vaan pikemminkin kustannuksia hillitään. Sotea odotetaan, koska kunnat ovat kriisissä. Valtio ottaa vastuun menoista. Sitä ennen Porin taseeseen on syntymässä kymmenien miljoonien eurojen miinusmerkki. Kaupungin kassasta on tämän vuoden kuluessa syöty säästöt lähes loppuun. Tasapainottamiseen ei ole poliittista tahtoa. Luultavasti tämän tietää myös ministeri Krista Kiuru, onhan hän Porin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Kun sote tulee, verotuloleikkuri vie myös suurimman osan tuloista. Porin talouden volyymi pienenee siten, että kymmenien miljoonien säästötoimia ei voi tehdä. Pori ei ole tilanteensa kanssa yksin. Alijäämäisiä kuntatalouksia syntyy muuallakin. Kiuru ei halunnut maanantaina vastata kysymykseen siitä, tuleeko valtio paikkaamaan nyt syntyvää alijäämää. – Puhutaan nyt tästä sote-uudistuksesta, Kiuru lausui. Kyseessä on kuntalaisten kannalta relevantti ongelma, joten asiaa valmistelevan ministerin soisi perehtyvän asiaan. Mikäli ratkaisua ei tule valtioneuvostosta, Porin päättäjille ei aidosti jää juuri muita vaihtoehtoja kuin tuntuva veronkorotus. Sekään ei ole automaatio, että kuntatalous kokee ihmeparannuksen soten jälkeen. Porin talous oli huonossa jamassa jo kauan ennen koronaa, koska rakenteellisia ongelmia ei ole tunnustettu. Palkat nousevat ja valtio suunnittelee antavansa lisää tehtäviä kuten oppivelvollisuusiän nostamisen, mutta Porissa verotulokehitys sakkaa pahasti. Sivistystoimesta ei voi nipistää kymmeniä miljoonia. Ei-lakisääteisten palveluiden osuus käyttömenoista on luokkaa kahdeksan miljoonaa ja siihen sisältyvät kaikki uimahallista museoon. Tänä vuonna Pori on saanut valtiolta 18 miljoonaa euroa kompensaatiota verotulomenetyksistä. Se on erittäin avokätinen summa, mutta ei silti riitä. Alijäämäennuste on yli 30 miljoonaa. Kun valtio ottaa vastuun sotemenoista, tulevien maakuntavaltuutettujen on helppo nostaa jalat pöydälle ja odottaa rahojen saapuvan tilille. Kunnat taas joutuvat kerjuulla joukon hännille. Aikaisemmin Pori on onnistunut korjaamaan tasettaan, koska on myös ollut taloudellisesti hyviä sotevuosia. Vuoden 2023 jälkeen sitä pelivaraa ei ole. Lain mukaan kunnan pitää kattaa alijäämä neljässä vuodessa, joskin tätä suunnitellaan nostettavaksi kuuteen. Sen jälkeen alkaa kriisikuntamenettely, jossa valtiovarainministeriön selvitysmiehet kertovat, mitä pitää tehdä. Patenttiratkaisu on kuntaliitos, joka ei tietenkään toimi Porin kohdalla. Valtioneuvosto ei voi antaa Suomen 10. suurimman kaupungin ajautua konkurssiin.