Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Honkajoki kosioretkellä, mutta naapurit ovat nuivia liitokselle

Säästöt, sopeuttaminen, alijäämä, syömävelka, verotulojen väheneminen, palvelurakenteen päivittäminen. Ikävillä asioilla on kunnallistaloudessa monia nimiä ja niistä kaikki alleviivaavat elämän kovuutta. Viesti on selvä. Raha ei riitä, eikä talousruuvia ole varaa kääntää nykyisestä senttiäkään löysempään suuntaan. Satakunnassa valtuustoista ei löydy ainuttakaan luottamushenkilöä, eikä kunnan- ja kaupungintaloilta niin sokeita viranhaltijoita, ettei kokonaisuus olisi tiedossa. On tarpeetonta arvioida, missä tilanne on kriittisin, mutta ainakin Honkajoella kunnan kriisikuntastatus on otettu vakavasti. Alle 2 000 asukkaan pikkukunnan valtuutetut päättivät yksimielisesti lähteä ehdottamaan liitostunnusteluja kaikkien Pohjois-Satakunnan kuntien kanssa. Kutsu lokakuussa järjestettävään neuvotteluun lähti isoimman naapurin eli Kankaanpään lisäksi Karviaan, Pomarkkuun, Siikaisiin ja Jämijärvelle. Vastaanotto on ollut varovaisen nuiva, toistaiseksi. Kuntien taloustilanne näyttää synkältä ympäri Satakuntaa, eikä koko maan talouden tilanne ole sen valoisampi. Kunnissa reaaliteettien taju tuntuu olevan kiitettävällä tasolla, vaikka valtiovalta on menolisäyksineen antanut esimerkkiä siitä, että talouden sakatessa tosiasioiden ei aina tarvitse antaa rajoittaa ajattelua. Kunnissa talouden ennusmerkkejä tulkitaan, onneksi, toisin kuin hallitustasolla. Menojen lisääminen nähdään mörkönä. Siksi säästöt ovat arkipäivää kaiken kokoisissa kunnissa. Rujo realismi näkyy myös Tilastokeskuksen julkaisemista luvuista. Kuntatalous neljännesvuosittain -julkaisun mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat vuoden ensimmäisen puoliskon aikana 4,4 prosenttia, kun vertailukohdaksi otetaan vuoden 2018 tammi-kesäkuu. Ongelmallista on, että verotulojen toteutuminen on epäselvää. Tulorekisterin käyttöönotto ei ole sujunut odotetusti, mikä korostaa kuntajohtajien viestinnällisiä taitoja. Tosiasiat pitää pystyä kertomaan selkeästi, vaikka vain osa synkistelystä pohjautuu tarkkoihin faktoihin ja lukuihin. On selvää, että nykyisen palvelurakenteen ylläpitämiseen ei ole 2020-luvulla varaa. Se tiedetään myös 21 150 asukkaan Pohjois-Satakunnassa, vaikka moni päättäjä pitää oman kunnan vaakunasta kaksin käsin kiinni. Nurkkapatriotismin aika alkaa olla ohi.