Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Latvian presidentti tyrmää Suomen EU:lle ajaman oikeusvaltiokehityksen valvontamallin – "Kytkentä maksuosuuksiin olisi jäsenmaiden välistä syrjintää"

Latvian uusi presidentti, pitkäaikainen EU-tuomari Egils Levits varoittaa kytkemästä oikeusvaltiosääntöjen valvontaa jäsenmaiden maksuosuuksiin Euroopan unionissa. Levits sanoo Lännen Median haastattelussa, että kaavaillun rankaisumenettelyn olisi oltava sovellettavissa kaikkiin EU-maihin eikä ainoastaan rahoituksessa saamapuolella oleviin. Suomen hallitus on EU-puheenjohtajana ajanut järjestelmää, jossa unionin oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen kytkettäisiin jäsenmaiden EU:lta saamiin rahoitusosuuksiin. Mekanismi mahdollistaisi nykytilanteessa Unkarin ja Puolan rankaisemisen. EU:n perusarvojen on katsottu olevan vaarassa Unkarissa, koska pääministeri Viktor Orbán on alistanut median ja kansalaisyhteiskunnan hallituksen kontrolliin. Puolassa taas hallitus on horjuttanut tuomioistuinten riippumattomuutta. Suomeen tänään saapuva Latvian presidentti tuntee eurooppalaisen lainkäytön. Ennen valintaansa presidentiksi hän toimi 15 vuotta latvialaistuomarina EU-tuomioistuimessa. Sitä ennen hän työskenteli tuomarina Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Levits korostaa kannattavansa täysillä oikeusvaltiota ja EU:n periaatteista kiinni pitämistä. Häntä huolestuttaa nimenomaan tapa, jolla rikkomuksista aiotaan rankaista. Oikeusvaltiota on tuettava – mutta ei näin – Kannatan oikeusvaltiota ja sen vahvistamista perustuslaillisessa järjestyksessämme, niin jäsenmaiden tasolla kuin Euroopan tasolla, Levits sanoo. – Perustuslaillinen demokratia on menestystarina. Perustuslaillista demokratiaa toteutetaan niissä osissa maailmaa, jotka ovat taloudellisesti, poliittisesti ja sosiaalisesti kehittyneimpiä. Näen vahvan yhteyden poliittisen järjestyksen ja muilla aloilla saavutetun menestyksen välillä. Tässä on myös yhteisten arvojemme perusta, – Samaan aikaan EU:lla pitäisi olla instrumentti, jolla tarpeen vaatiessa voidaan vaikuttaa jäsenmaihin, joissa oikeusvaltio on huonoissa käsissä tai vaarassa. Sitten Levitsin puheessa tulee "mutta". Hänelle ei kelpaa sääntö, joka käytännössä koskisi vain osaa jäsenmaista. – Instrumentin pitäisi olla tehokas, eikä se saisi olla syrjivä. Sen pitäisi olla potentiaalisesti sovellettavissa kaikkiin jäsenmaihin. Jos kytkette tämän rahoitukseen, maiden asemaan nettomaksajana tai -saajana, silloinhan instrumentti olisi sovellettavissa vain osaan jäsenmaita eli rahoituksen saajiin, Levits sanoo. – Mielestäni se ei ole oikeudenmukaista, vaan diskriminointia jäsenmaiden välillä. Tämä on ongelma. – Jos oikeusvaltioon suhtaudutaan vakavasti, sitten instrumentin pitää olla käytettävissä kaikkiin jäsenmaihin riippumatta maksuosuuksista. Minulla on myös epäilyksiä, onko ajatus linjassa EU:n perussopimusten kanssa, joissa sanotaan kaikkien jäsenmaiden olevan tasa-arvoisia. EU-tuomioistuimen ottaminen mukaan tärkeää Oikeusvaltiosääntöjen rikkomuksista rankaisemisen esteeksi voi lisäksi muodostua päätöksenteko, jos sen olisi oltava EU-maiden kesken yksimielistä. Jos vaikkapa Unkari ei hyväksi rangaistustaan, se voisi estää päätöksen. – Tämä on toinen ongelma asiassa, Levits sanoo. – Mielestäni EU-tuomioistuimen ottaminen mukaan on ehdottoman tärkeää. Päätöksen siitä, onko oikeusvaltio vaarassa, ei pitäisi olla poliittinen vaan juridinen. Levits kertoo keskustelleensa aiemminkin juridisista näkökulmista toisen tuomaripresidentin, Sauli Niinistön kanssa. Euroopan unionin oikeusvaltiosäännöt saattavat nousta esiin presidenttien tapaamisessa keskiviikkona Helsingissä.