Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Nuoret jalkautuivat toisen kerran kaduille ympäri maailmaa ilmaston puolesta – missä ovat aikuiset?

”Elämme kriisissä. Käyttäydytään sen mukaisesti.” 16-vuotias suomalainen ilmastoaktivisti ja koululainen Atte Ahokas tiivisti Twitterissä kristallinkirkkaasti, mistä ilmastolakkoilussa on kyse. Perjantaina, europarlamenttivaaliviikonlopun alla, lapset ja nuoret järjestivät toisen kansainvälisen koululakon ilmaston puolesta. Maaliskuun 15. päivä järjestettyyn ensimmäiseen ilmastolakkoon osallistui järjestäjien mukaan yli 1,4 miljoonaa ihmistä 128 maassa. Helsingissä marssijoita oli yli 3 000. Nuoret ovat kaduilla vaatimassa hallituksilta välittömiä toimia ilmaston lämpenemisen rajaamiseksi 1,5 asteeseen. Maapallon keskilämpötila on noussut esiteolliseen aikaan verrattuna noin asteella, ja lämpenemisnopeus on viime vuosikymmeninä kiihtynyt. Koululakkoliikkeen aloitti 16-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg , joka on viime elokuusta lähtien lakkoillut joka perjantai. Yhden koululaisen liikkeeseen liittyi ensin satoja, sitten tuhansia ja lopulta miljoonia nuoria. Lakkoilijat kasvoivat kriisin keskellä Kaduilla on ensimmäinen sukupolvi nuoria, joka on syntynyt ja kasvanut ilmastokriisin varjostaessa heidän tulevaisuuttaan. – Meillä ei ole vaihtoehtoa. Olemme oppineet, että jos emme toimi tulevaisuutemme puolesta, kukaan muu ei sitä tee, Thunberg ja joukko muita nuoria ilmastoaktiiveja kirjoitti The Guardianin julkaisemassa kirjeessä. Vaikka tieteen viesti päästövähennysten välttämättömyydestä on pysynyt muuttumattomana 1970-luvulta asti, meidän piti elää 2010-luvulle asti, ennen kuin asian vakavuus tavoitti suuren yleisön. Lämpenemistä kiihdyttävien fossiilisten polttoaineiden päästöt ovat samana aikana kasvaneet. YK:n alainen Maailman ilmatieteen laitos varoitti viime vuonna, että ihmiskunnalla on 12 vuotta aikaa välttää ilmastokatastrofi. Samana vuonna ihmiskunta päästi ilmakehään ennätysmäärän, 37,1 miljardia tonnia, hiilidioksidia. Nuoret eivät kaipaa silittelyä Nuorten lakkoilu koulupäivien kustannuksella on saanut aikuiset kakistelemaan muuallakin kuin Suomessa. Lakkoilijoiden argumentti on vastaansanomaton: Miksi rakentaisimme tulevaisuuttamme, jota ei ehkä olekaan? Nuorten kykyä ymmärtää ilmastokriisiä ilmiönä on myös väheksytty, vaikka he näyttävät tällä hetkellä olevan ainoita, jotka ymmärtävät tarvittavan muutoksen suuruusluokan ja kiireen. Poliitikot kiillottavat mielellään kilpeään poseeraamalla lakkoilijoiden kanssa tai ylistämällä heidän rohkeuttaan. Nuoret eivät nähdäkseni kaipaa kehuja sen enempää kuin paheksuntaakaan, ainoastaan toimia. 1 300 suomalaisen tieteilijän avoimen kirjeen jälkeen tukensa nuorille osoittivat psykologit. Viime viikolla lähes 400 psykologia tai psykologian opiskelijaa vetosi hallitusneuvottelijoihin ilmastokriisistä ahdistuneiden nuorten puolesta. Heidän viestinsä on, että huolta voidaan lievittää vain toimimalla. Tämä vuosi muistetaan siitä, että nuorten massalakkoilu ilmaston puolesta alkoi. Ihmettelen ainoastaan, miksi emme ole kaikki kaduilla.