Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

EU:n tartuntatautiviraston asiantuntija Eeva Broberg koronaviruksesta: ”Kansalaisena ja äitinä en tällä hetkellä näe suurta huolenaihetta täällä EU-maassa”

Suomalainen Eeva Broberg työskentelee EU:n tautienehkäisy- ja valvontakeskuksessa ECDC:ssä, joka sijaitsee Solnassa Tukholman lähellä. Tästä virastosta valvotaan EU-maiden puolesta koko maailman infektiotilannetta. Wuhanin uusi koronavirus on nostanut keskuksen valmiustilan korkeimmalle kakkostasolle. Se tarkoittaa, että virastossa tehdään työtä vuoroissa, ei pelkästään virka-aikana. ECDC vastaa EU-jäsenmaille ja komissiolle, että se pysyy ajan tasalla tartuntatautitilanteesta. Yhteydet ovat auki myös Maailman terveysjärjestö WHO:hon. Koronavirukseen on maailmanlaajuisesti kuollut Kiinan mukaan 563 ihmistä, kun tauti on todettu yli 28 000 ihmisellä. Yksi tartunnan saaneista on vastansyntynyt vauva. Euroopassa tartuntatapauksia oli torstaina 28. Tietoa kaikista viruksista joka päivä ECDC:n mikrobiologiaosastolla työskentelevä turkulaislähtöinen Broberg seuraa työkseen tarkasti virusten liikkeitä maailmalla. Tautienehkäisy- ja valvontakeskus saa välittömästi tiedustelutietoa taudeista ympäri maailmaa. Joka päivä epidemiat käydään läpi kokouksessa. – Meillä oli tieto koronaviruksesta hyvin aikaisessa vaiheessa, heti kun kiinalaiset laittoivat tietoa siitä, kertoo Broberg. Virastoon on koronaviruksen leviämisen myötä perustettu tekninen tiimi, joka keskittyy pelkästään koronaviruksen kanssa työskentelyyn. Kuolleisuus vielä arvoitus Koronavirus otetaan EU-virastossa tosissaan. Syy on Brobergin mukaan siinä, että virus on herkästi leviävä ja uusi. – On hyvin selvää, että tämä virus leviää hyvin nopeasti, nopeammin kuin sars ja mers. Eläimestä ihmiseen siirtyvä virus on ylipäätään riski, koska sille ei ole aiempaa immuniteettia. Toistaiseksi koronavirusta on vaikea verrata kausi-influenssaan, koska mittakaavat ovat erilaiset. Kausi-influenssaan on vuosittain kuollut maailmalla noin 400 000 ihmistä. Koronavirukseen on kuollut vasta reilu tuhannesosa siitä, vaikka määrä kasvaa nopeasti. Tauti on toisaalta ehtinyt vaikuttaa vasta vähän aikaa. Toisaalta alustavien tietojen perusteella kuolleisuus koronavirukseen on noin 2 prosenttia sairastuneista, kun kausi-influenssassa kuolleisuus on noin 0,1 prosentin luokkaa. Uudet löydökset viittaavat Reutersin mukaan siihen, että kuolleisuus on laskenut Wuhanin ja Hubein maakunnan ulkopuolella noin 1 prosentin tuntumaan. Sarsiin kuolleisuus oli 10 prosentin luokkaa, mersissä 35 prosenttia. Tähän mennessä koronavirukseen kuolleista noin kolmanneksella on ollut jokin perussairaus. – Muutamista Euroopasta havaituista koronavirustapauksista suurin osa on lieviä, sanoo Broberg. EU ostaa aikaa hidastamalla EU pyrkii tällä hetkellä kaikin keinoin estämään koronaviruksen leviämisen Eurooppaan. Jos on syytä epäillä koronavirusta, potilaat on saatava testattua, seurattua ja eristettyä. Saksassa virus ehti tarttua kymmeneen henkilöön, joten se leviää nopeasti ihmisestä toiseen. Karanteeneilla pystytään hidastamaan viruksen leviämistä ja antamaan aikaa vastatoimille, kuten lääkekehitykselle. Broberg kertoo, että rokotekehitystä tehdään tällä hetkellä Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Rokote ei näillä näkymin ehdi vielä viruksen tähän aaltoon. Kiinassa testataan parhaillaan useita jo käytössä olevia lääkkeitä potilaisiin ja niiden tehoa koronavirukseen. Kiinalaisen Changjiang Daily -lehden mukaan lääkkeet Abidol ja Darunavir voivat solukokeiden perusteella estää viruksen leviämistä. Tämän löydöksen oli tehnyt professori Li Lanjuan Zhejiangin yliopistossa. Koronavirukseen saattaa tepsiä myös ebola-lääke Remdesivir. Brittitutkija oli puolestaan onnistunut läpimurrollaan nopeuttamaan virusrokotteen kehitystä jopa 2–3 vuodella. Komissio rahoittaa lääketutkimusta Koronavirustutkimusta rahoittavat muun muassa WHO ja yritykset itse. Esimerkiksi Britannian hallitus kertoi maanantaina rahoittavansa koronavirusrokotteen kehittämistä yli 20 miljoonalla eurolla. EU-komissio rahoittaa koronavirustutkimusta 10 miljoonalla eurolla Horizon 2020 -ohjelman kautta. Rahoitusta voi hakea 12. helmikuuta mennessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan Suomi ei ole osallistumassa tutkimusrahoitukseen. Suomi on kuitenkin valmistautunut siihen, että koronaviruspotilaita voisi tulla paljon nykyistä enemmän. Myös suomalaistutkijoilla voi olla rooli vastatoimien kehittämisessä. – Aika näyttää, miten koronan kanssa käy. Mersin ja sarsin osalta ei ole vielä myyntiluvallista rokotetta, sanoo Nohynek. Tämä johtuu siitä, että sars ehti hävitä, mutta mers aiheuttaa enää pieniä epidemioita. Voi käydä niinkin, että uusin koronavirus laantuu ennen kuin rokote on valmis. Tällä hetkellä kehitetään ainakin kolmen eri tyypin rokotteita: perinteisiä proteiinipohjaisia influenssarokotteita, vektorirokotteita ja geeniteknologiaan perustuvia DNA- sekä RNA-pohjaisia rokotteita. Huippu vielä näkemättä WHO arvioi, että on vielä mahdollista estää koronaviruksen leviäminen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Toiset asiantuntijat ovat pessimistisempiä. Kuinka käy, selviää vasta siinä vaiheessa, kun epidemian huippu on nähty. – Infektioluvut kasvavat eksponentiaalisesti. Leviäminen jatkuu, eivätkä luvut ole vielä kääntyneet laskuun, sanoo Broberg. EU:n varautuminen koronavirukseen on ollut hyvää, koska pandemiaohjeet päivitettiin vuoden 2009 sikainfluenssan oppien perusteella. Jokainen jäsenmaa osallistui viime kevään työpajoihin, jossa harjoiteltiin virustorjuntaa. – Itse kansalaisena ja äitinä en tällä hetkellä näe suurta huolenaihetta täällä EU-maassa, toteaa Eeva Broberg.