Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Eurooppa tarvitsee uuden liikennestrategian

EU:lta on puuttunut ote uudistaa liikennepolitiikkaa. Seurauksena on eri valtioiden sekava ja yhteen sopimaton kudelma, jonka ylläpito tulee kalliiksi ja toiminta kannattomaksi. Yksi yhteisön suurista periaatteista, ”ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaasta liikkuvuudesta” vaikuttaakin väljähtyneeltä korulauseelta. Edes Saksa suurimpana ja varakkaimpana jäsenenä ei ole panostanut riittävästi liikenneverkostonsa uudistamiseen. Samaan aikaan Aasiassa nousevat taloudet ovat jo vuosia siirtyneet teknisesti omaa luokkaansa oleviin järjestelmiin kuten luotijuniin. Euroopassa Ranskan ylpeys TGV-juna on kuin maalaisjuna niihin verrattuna. Lentoliikenteen dominoiva asema on kokenut ruman kolhun. Sen varaan rakennettu järjestelmä on halvaantunut eniten, eikä se tule enää palaamaan samaan asemaan. Sääntelyyn lisäksi sen Akilleen kantapää ovat korkeat kiinteät kustannukset. Euroopan uusi liikennekartta rakentuu perinteisiin järjestelmiin, rataverkostoon ja vesiväyliin. Niiden avulla Euroopasta kehittyi aikanaan maailmantalous. Moni muu manner on sirpaleisen jokiverkoston ja luonnon muotojen johdosta vaikea kulkuista ja siten estänyt yhtenäisen talousalueen kehittymisen. Näin on käynyt Afrikalle. Suomen asema kartalla vaatii mittavia investointeja. Tarvitsemme uusia portteja maailmalle. Vain niiden avulla varmistamme kilpailuasemamme. Ruotsin siltayhteys Tanskaan on tuonut Euroopan päämarkkinat lähemmäksi ja heijastunut aluekehitykseen. Olemme edelleen saari, jonka ainut maayhteys on itään. Sen varaan emme voi jäädä. On tartuttava toimeen. Se tarkoittaa tunnelia Tallinaan mielellään myös kiskoilla. Via Baltica tarvitsee uuden impulssin ja sen on nyt tultava Suomesta. Siltayhteys Vaasasta Uumajaan on tervetullut piristysruiske keskipohjola yhteistyölle. Se myös vahvistaa kolmen maan alueyhteistyötä, joka on liikaa keskittynyt maiden eteläosiin. Vieläkin suuremmat aluepoliittiset vaikutukset Suomelle, Ruotsille ja Norjalle avaisi rautatieyhteys Jäämerelle. Yhä vahvemmin taloudelliset kriteerit ovat kallistumassa Euroopan pohjoisosiin. Arktisen alueen luonnonvaroista käydään jo suurvaltojen kesken kilpailua, joka näkyy lähivuosina uusina investointeina. Koillisväylän ja luoteisväylän kaupallinen liikennöinti on vain ajan kysymys. Sitä kautta yhteydet Aasian nopeutuvat ja laskevat kuljetuskustannuksia. EU:n painopiste on liian pitkään ollut Etelä-Euroopassa ja konfliktien kyllästämässä Lähi-idässä. Suomen, Ruotsin ja Norjan on käynnistettävä laajamittainen yhteistyö, jolla Euroopan painopistettä saadaan siirrettyä pohjoiseen. Jäämeren rata on luonteva yhteistyöhanke. Itämerestä on tullut entistä herkempi alue kansainvälisille konflikteille. Turvallisuusnäkökohdat puoltavatkin vahvasti yhteyksien rakentamista Jäämerelle. Voidaan myös kysyä voidaanko Itämeren saastuminen ja ympäristöhaitat eliminoida nykymenetelmillä. Hypoteettisen ajatuksena voisi olla jonkinlaisen yhteyden avaaminen Jäämereen. Jos Stalinilta onnistui kanavan rakentaminen orjatyöllä 20 kuukaudessa, pitäisi nykyteknologialla olla mahdollista sellaisen rakentaminen. Paavo Kajander Pori