Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

EU:n ilmastosopu saattoi edetä Suomessa – jäsenmailla on huolia liittyen ilmastotoimien kalleuteen

EU-maiden ympäristöministereillä vaikutti olevan ennemmin hyvä kuin huono päivä Helsingissä, kun ministerit keskustelivat torstaina erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnasta. EU:n tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, ja tätä kohti ollaan ainakin Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan menossa. – Sopimista kohti mennään. Uskon, että saamme sopimuksen aikaan vuoden loppuun mennessä hiilineutraaliudesta 2050. Tätä varten tarvitaan lisää ymmärrystä tilanteesta ja lupaamme kuunnella jäsenmaiden huolia, epävirallisen ministerikokouksen puheenjohtajana ollut Mikkonen puhui päivän päätteeksi. EU:n päästöt ovat laskeneet samalla, kun talous on kasvanut, joten unioni on päässyt alkuun urakassa. Kasvihuonekaasupäästöt vähentyivät 22 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2017. Suomi sekä monet muut maat haluavat kuitenkin enemmän ja nopeammin, jotta ilmasto ei lämpene ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin mukaista 1,5 astetta enempää. Osa jäsenmaista korostaa oman kunnianhimon sijaan maailmanlaajuisia toimia ja kilpailukykyä. Esimeriksi Unkari, Puola ja Tshekki eivät ole vielä täysillä kunnianhimoisimpien suunnitelmien kannalla. Huolena on, mitä ilmastotoimet maksavat ja mitä ne tarkoittavat kansalaisten arjelle. Jos kansalaisten elämä hankaloituu tai kallistuu, uudistukset voivat tyssätä. – Voimme kaikki ymmärtää, että siirtymä on suuri. Se tarkoittaa, että halutaan vakuuttua oikeudenmukaisesta siirtymästä sekä sosiaalisesta ja taloudellisesta turvallisuudesta, komission kansainvälisten asioiden johtaja Elina Bardram kertoo. Näitä näkemyksiä sovitellaan kompromissiksi nyt Suomen johdolla. – Kaikki kyllä ymmärtävät, että on tehtävä enemmän, Mikkonen sanoo. Mitä käytännön toimia EU miettii? Toistaiseksi huomio on ollut ennemmin yhteisten tavoitteiden luomisessa, mutta alustavia suunnitelmia on. EU:n komission viime syksynä hyväksymässä strategiassa hahmotellaan hiilivapaata energiatuotantoa, vähähiilistä liikennettä, kiertotaloutta, energiatehokkuutta ja hiilinieluja. Käytännössä toimet tarkoittaisivat lisää uusiutuvia energiamuotoja, kuten tuuli- ja aurinkovoimaa, sähkö- ja kaasuautoja, hiilinieluja sekä kierrätystä ja kestävämpiä tuotteita. Satsaukset erityisesti energiatuotantoon maksavat miljardeja euroja. Jos kuitenkaan mitään ei tehdä, hinta voi käydä ihmiskunnalle kalliimmaksi. Lajikato ja luonnon monimuotoisuus oli niin ikään ympäristöministereiden kokouksessa esillä torstaina. – Lajikadon ehkäisemiseksi ei ole tehty tarpeeksi. Meidän pakko onnistua tulevissa neuvotteluissa, ja saada aikaan konkreettista toimintaa ja sitoumuksia. Koemme täällä, että se on velvollisuutemme, Mikkonen sanoi. EU:n meri- ja kalastusasioista vastaava komissaari Karmenu Vella kertoi Helsingissä, että lajikatoa on huomioitu. – Biodiversiteetti saa poliitikkojen huomiota, kuten kuuluukin. Olemme tehneet toimintasuunnitelman, johon kuuluu esimerkiksi torjunta-aineiden vähentäminen maataloudessa pölyttäjien ja lintujen suojelemiseksi. Kansalaiset vaativat meiltä suunnitelmia ongelmien hoitamiseksi, Vella sanoi. Perjantaina ministereiden keskustelujen aiheena on kiertotalous. Kiertotaloudessa tavoitteena on valmistaa tuotteet siten, että ne pysyvät käytössä ja kierrossa mahdollisimman pitkään. Lisäksi kulutus perustuisi omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen.