Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri SK Cup

Sudenmetsästykseen haetaan ehkä apua Ruotsista – Ministeri Leppä: "Tavoite on, että se toteutuu"

Suden kannanhoidolliseen metsästykseen saatetaan hakea vetoapua Ruotsista. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) asetti edellisviikolla työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää suden kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksiä ja tavoitteita. Lepän mukaan tällä pyritään nimenomaan metsästyksen avaamiseen uudelleen. – Tavoite on, että se toteutuu, hän toteaa. Ministeri pitää metsästystä välttämättömänä siitä huolimatta, että susi on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Hän sanoo, ettei suden suojelussa voi ohittaa ihmisiä. – Metsästyksen avulla pidetään susikanta ihmisarkana ja siten vahvistetaan sosiaalista kestävyyttä, Leppä perustelee Lännen Medialle. Suomella rajallinen valta metsästyksessä Luontodirektiivi suojelee sutta tiukasti. Yksi metsästyksen sallimisen edellytys on se, ettei sillä vaikeuteta suden suotuisan suojelun tason säilyttämistä tai saavuttamista tulevaisuudessa. Tämä rajoittaa voimakkaasti Suomen mahdollisuuksia päättää metsästyksen aloittamisesta. EU-tuomioistuimen lokakuisen päätöksen mukaan suojelutasoa voidaan kuitenkin tarkastella myös yhtä maata laajemmalla alueella. Se edellyttää, että maiden susikannoilla on riittävä yhteys. Venäjän susia ei tässä voi huomioida, koska se ei ole EU-maa. Siksi katseet kääntyvät Ruotsiin. Laumoja 24 Suomessa pienimmäksi elinvoimaiseksi susikannaksi on arvioitu 25 lisääntyvää laumaa. Luken viime maaliskuun arvion mukaan laumoja oli 24. Elinvoimainen susikanta ei yksin riitä luontodirektiivin tarkoittaman suotuisan suojelutason määrittelyyn. Siinä otetaan huomioon myös levinneisyysalue, elinympäristöt ja arvio kannan säilymisestä pitkällä aikavälillä. Joidenkin näkemysten mukaan tähän ei ylipäätään voida päästä Suomen rajojen sisällä. – Käytännössä se tarkoittaisi niin suurta susikantaa, että se yhdessä muiden suurpetokantojen kanssa johtaisi sekä sosiaalisesti että taloudellisesti mutta myös ekologisesti kestämättömään tilanteeseen, todetaan syksyllä julkaistussa suden kannanhoitosuunnitelmassa. "Eihän susi tunne rajoja" Tässä kuvaan voi astua Pohjanlahden ylittävä yhteistyö. – On tietenkin selvää, että jos kaksi EU:n jäsenmaata pystyy osoittamaan käytännön yhteistyön kautta, että kahden nyt suhteellisen erillisen populaation välille voidaan luoda riittävä yhteys ja geneettistä vaihtoa, niin sillä on vaikutusta siihen miten susikantojen suotuisaa suojelutasoa arvioidaan, vahvistaa maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi. Käytännössä tämä voi lisätä mahdollisuuksia kannanhoidolliseen metsästykseen, joka läpäisee myös EU:n syynin. – Tämä vastaa mielestäni luonnollista tilannetta, eihän susi tunne rajoja, Leppä huomauttaa. Sisäsiittoisuus uhkaa Suomi on parhaillaan viimeistelemässä riistanhoitoon liittyvää yhteistyöasiakirjaa Ruotsin ja Norjan kanssa. Niemen mukaan kannanhoidollinen metsästys ei ole yhteistyön tiivistämisessä ensisijaista. Naapurimaita motivoivat ensisijaisesti niiden susikannan sisäsiittoisuuteen liittyvät uhat. Niin sanottu Skandinavian susikanta on vaarassa köyhtyä geneettisesti. – Kyse on yhteistyöstä ja tiedon vaihdosta kaikilla tasoilla ja edellytysten luomisesta sille, että Ruotsin susikanta saisi täydennystä Suomesta, Niemi sanoo. Pullonkaulana on poronhoitoalue molemmissa maissa. Alueilla suden suojelustatus on heikompi kuin etelässä, ja suuri osa poronhoitoalueille vaeltaneista susista ammutaan poikkeusluvilla. Niemen mukaan kriittisempiä ovat toimenpiteet Ruotsissa, jonne päätyneet sudet ammutaan ennen kuin ne pääsevät varsinaisen susikannan levinneisyysalueelle maan keskiosiin. – Suomesta rajan ylitse on siirtynyt viimeisten vuosien aikana useita susia ja jos nämä sudet päätyisivät Ruotsin susialueelle ja lisääntyisivät siellä, Ruotsin tavoitteet täyttyisivät. Poronhoitoalueille korvauksia? Länsinaapurin keinot susien siirtymisen turvaamiseksi selvinnevät, kun Ruotsi saa parhaillaan uusittavan suden kannanhoitosuunnitelmansa valmiiksi. Suomen suunnitelma päivitettiin viime syksynä. Siinä esitettiin muun muassa poronhoitoalueen lounaisosiin maksettavia korvauksia, joilla olisi tarkoitus lisätä suden sietämistä ja mahdollistaa susien siirtyminen Ruotsiin. – Mahdollinen sietokorvausasia tulee tarkasteluun vasta paljon myöhemmin, jos muut toimet – myös toimet Ruotsissa – eivät ole riittäviä, Niemi sanoo. Jos muu ei auta, suunnitelma mainitsee myös susien siirtämisen Suomesta suoraan Keski-Ruotsiin. Suden kannanhoitosuunnitelmassa pitkän tähtäimen tavoitteeksi mainitaan myös yhteinen susikantojen hoito maiden välillä. "Metsästäjät ovat lainkuuliaista väkeä" Suotuisan suojelutason varmistaminen vielä riitä. Metsästyksen avaaminen vaatii EU-tuomioistuimen päätöksen mukaan perustelut, joilla on tieteellisesti kestävä pohja. Perusteeksi voi kelvata esimerkiksi laittoman tappamisen vähentäminen. On kuitenkin osoitettava kirkkaasti ja tieteellisesti pätevällä tavalla, ettei tavoitteita voida saavuttaa muilla keinoilla kuin kannanhoidollisella metsästyksellä. – Tutkimusten mukaan laillisen metsästyksen avulla on voitu vähentää salametsästystä, Leppä toteaa. EU-rahoitteisessa susihankkeessa on myös lisätty erityisesti salametsästyksen valvontaa ja tutkintaa. Käytännössä resurssit ovat edelleen pienet. – Metsästäjät ovat lainkuuliaista väkeä ja uskon valtaosan tuomitsevan salametsästyksen. Niin teen myös minä metsästäjänä. Millaisista suunnista työryhmä sitten lähtee selvittämään metsästyksen edellytyksiä? Sitä Niemi ei halua spekuloida. – En lähde tässä vaiheessa arvioimaan eri mahdollisuuksia ja todennäköisyyksiä kannanhoidollisen metsästyksen avaamiseen. Se on työryhmän asia. Ministeri Leppä ei myöskään halua arvioida, kuinka merkittävään rooliin susikannan suotuisan suojelun tason arviointi Suomea laajemmalla alueella voi käytännössä nousta. – Työryhmä arvioi, onko tällä merkitystä kannanhoidollisen metsästyksen osalta. Hän ei kommentoi, jätetäänkö asia sikseen, mikäli työryhmä toteaa metsästyksen sallimisen mahdottomaksi. Leppä luottaa Luken arvioon Erityisesti keskustan suunnalta on tullut voimakasta kritiikkiä valtion riistahallintoa ja sen suurpetotutkimusta kohtaan. Puolueen kaksi kansanedustajaa, Hannu Hoskonen ja Tuomas Kettunen jättivät joulukuussa susiasioista kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelun mukaan Luke olisi muun muassa tehnyt susien kanta-arvion tietoisesti liian pieneksi. Luke kuuluu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan. Ministeri Leppä ei allekirjoita puoluetoveriensa väitteitä. – Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio on se johon nojaan ministerinä, hän sanoo. Kannanhoidollista metsästystä kokeiltiin vuosina 2015 ja 2016. Tällä haluttiin muun muassa vähentää susien laitonta tappamista ja lisätä kansalaisten luottamusta riistahallintoon. Joidenkin suomalaistutkimusten mukaan poikkeuslupien myöntäminen todella vähentää laittomuuksia. Luontodirektiivin tulkinnalle oleellista on kuitenkin kokonaissaldo eli se, väheneekö laiton tappaminen niin paljon, että metsästys voidaan perustella sillä. Lisäksi on osoitettava, ettei muita keinoja ole käytettävissä. Susikannan näkökulmasta ainakin edellinen kokeilu epäonnistui. Vuonna 2015 susia arvioitiin olleen 220-245, kun määrä vuonna 2017 oli enää 150-180. Kannanhoitosuunnitelman mukaan kannan laskun syynä oli "mitä ilmeisimmin" juuri kannanhoidollinen metsästys. Sen mukaan metsästys oli myös merkittävin syy siihen, miksi susikannan painopiste siirtyi Suomen itäosista maan länsiosaan.