Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Sademetsät liekeissä – kuinka kaikki liittyy kaikkeen

Jos talo palaa, tilalle voi rakentaa uuden. Jos maapallon keuhkot palavat, voimme ainakin ottaa opiksi. Miten toimia vastaisuudessa? Paloja sytytellään, jotta saadaan viljelyalaa soijalle tai lihantuotantoon. Suomalaisessa lihantuotannossa tuontirehua käytetään eniten broilerilla. Broilerinlihan kulutus kasvaa Suomessa vuosittain ollen viime vuonna jo yli 130 miljoonaa kiloa. Kuluttajan varaan ei perinteisesti kannata laskea, sillä yksilöllä on pieni eläke, työttömyyttä ja niin kiire töissä, ettei ehdi pohtia mitä ostoskoriinsa laittaa. EU-tason rajoitukset Brasilian tuotteille kuulostavat hyvältä, vaikka jokin EU-kriittinen ryhmittymä nyt nousseekin puolustamaan kansakuntien, puhtaiden ja selvärajaisten, omaa päätösoikeutta. Kaikkien päätösten perustaksi tuotteiden juurien läpinäkyvyyttä voisi edelleen lisätä. Ei riitä, että tuotteen liha on Suomesta, tuotteen lihan syömän rehun pitäisi olla myös Suomesta. Entä rehun käyttämät ravinteet? Koko ketju esiin. Voisiko vaikkapa MTK sitoutua tähän? Amazonin tilanne on kuin sademetsät, täynnä erilaisia toisiinsa linkittyneitä asioita, joiden yhteyksiä ihmisten on vaikea hahmottaa. Jo pelkästään lajimäärä alueella on käsittämätön: hehtaarilla voi kasvaa 300 eri puulajia, näillä puulajeilla niihin erikoistuneet kasvit ja hyönteiset, niillä edelleen niihin erikoistuneet loiset ja niin edelleen. Toisiinsa kytkeytyneenä aivan kuten lajit suomalaisissakin metsissä, meillä vain harvalukuisempina ja maatalouden sijaan tehometsätalouden uhkaamina – juuri nyt 733 eliölajia on uhanalaisena Suomessa sen vuoksi. Sademetsät ovat kuitenkin myös sademetsiä: ne vaikuttavat sateiden syntymiseen. Tulipalojen seurauksena sateet voivat vähentyä ja maatalous alueella kärsiä, vaikka peltopinta-alaa tulee lisää. Kuivuus, köyhyys, levottomuudet, pakolaisuus, rajoilla vanhemmistaan eroon joutuvat lapset. Ketjua on helppo jatkaa niin, että se liikuttaa paatunuttakin luonnon hyötykäyttäjää. Tätä me emme toivo. Maapallo on monimutkainen kokonaisuus, jota ihminen mielellään pitää hallittavanaan. Ihmisaivot ovat kuitenkin kehittyneet tekemään yksinkertaistuksia – se on aivojen tehokkaan toiminnan edellytys. Jollei tilanteita, ruoka-aineita ja muita ihmisiä lokeroisi mitenkään, ei selviäisi elämästä. Joskus luonnon moninaisuus tuntuu loukkaavan järjestystä, ihmisen valtaa. Olemme kuin Bolsonaro, joka huutaa teoillaan maailmalle: Miten niin ei muka voi tehdä näin? Oi ihmisaivot! Jotkut ovat vakuuttuneita siitä, että niiden kehitys tähän mittaan ei olisi mahdollista ilman juuri lihaa. Toiset pitävät avaimena ruuan kypsentämistä. Jos aivojen ylläpitoon tarvittava energiamäärä pitäisi hankkia raakaa ruokaa sulattelemalla, eivät vuorokauden tunnit riittäisi. Niin tai näin, nykyään länsimaisten ihmisten ruoka on liian lihapitoista terveyden ja maapallon näkökulmasta. Siis vähennetään. Se on helppoa, ottaa vain vähemmän. Kuka tahansa pystyy vähempään. Suomalaiset juurekset ja täysjyvävilja ovat lähes aina paras vaihtoehto lähes mihin tahansa. Lihankulutuksen vähentämisen ohella oman lähiluonnon monimuotoisuuden arvostaminen ja jopa lisääminen auttavat ahdistuksessa. Pusikot, heinikot, kuolleetkin kasvit – epäsiisteys kuuluu luontoon. Siis jätä vain työtä tekemättä. Maailman muuttaminen paremmaksi on helppoa. Reetta Hulmi Kirjoittaja on köyliöläinen metsänhoitaja.