Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Jotkut koulut yrittävät kieltää oppilaiden pyöräilyn, mutta totella ei tarvitse – ”Aikuisten asennekysymys”

Osa kouluista suosittelee, etteivät ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat pyöräile kouluun. Viime vuosilta on tiedossa myös tapauksia, joissa koulut ovat suoraan kieltäneet koulumatkapyöräilyn pieniltä oppilailta. Esimerkiksi Turusta ja Kuopiosta löytyy alakouluja, jotka ohjeistavat verkkosivuillaan oppilaita kulkemaan pyörällä kouluun vasta kolmannelta luokalta alkaen. Pyöräilyjä koskevia ohjeita on annettu koulujen verkkosivuilla esimerkiksi näin: 1.–2. -luokkalaiset eivät pyöräile kouluun ilman erillislupaa, pyöräilet kouluun vasta kolmannelta vuosiluokalta alkaen, polkupyörän käyttö koulumatkoilla on mahdollista huoltajien luvalla 3.–9. luokkien oppilaille. Koulumatkapyöräilyn välttämistä suosittelevia kouluja kuitenkin löytyy ympäri Suomea, kertoo Pyöräilykuntien verkosto -yhdistyksen toiminnanjohtaja Matti Hirvonen . – Lain mukaan koulu ei pysty koulumatkapyöräilyä kieltämään, mutta on ymmärrettävää, että rajoituksia noudatetaan. Vanhemmilla on yleensä kova jännityksenpaikka, kun ekaluokkalainen aloittaa koulun. Jos koulusta tulee vahva viesti siitä, että pyöräilyä ei suositella ykkös- ja kakkosluokkalaisille, niin aika harva vanhempi sen kyseenalaistaa, Hirvonen sanoo. ”Yhtäkkiä pyöräily onkin kielletty” Hirvosen mukaan koulumatkapyöräilyn kieltäminen on pitkäaikainen ongelma, jota ei ole saatu poistumaan. Hänestä tilanne on absurdi, koska potkupyörien ansiosta lapset oppivat ajamaan pyörää entistä nuorempina – reippaasti päiväkoti-ikäisinä. – Silloin pyöräilyinto on suurimmillaan ja omin voimin liikkumisen riemu vielä lähtökohtaista, eikä lasta tarvitse motivoida siihen. Sitten yhtäkkiä, kun koulu alkaa, niin pyöräily onkin kielletty. Hän on pyöräillyt oman lapsensa kanssa päiväkotiin siitä asti, kun lapsi oli kolmevuotias. – Tuntuisi aika uskomattomalta sanoa hänelle, että et voi pyöräillä kouluun. Onneksi meidän lähikoulussamme Helsingin Herttoniemessä ei ole kieltoa. Perustellaan turvallisuudella Yleensä koulujen antamia pyöräilykieltoja ja -suosituksia perustellaan turvallisuudella. Lisäksi voi olla tilanteita, joissa koulu ilmoittaa, ettei pyörien säilyttämiseen koulupäivän aikana ole sopivia tiloja, Hirvonen kertoo. Osalla oppilaista koulumatka pyöräillen voi toki olla vaarallinen esimerkiksi vilkasliikenteisen tien ylittämisen takia. Hirvosen mukaan ei ole kuitenkaan järkevää suositella kategorisesti, ettei kukaan pienistä oppilaista pyöräile kouluun. Sen sijaan pitäisi puuttua koulumatkojen vaarallisiin olosuhteisiin. – Yhdessä kunnan liikennesuunnittelijoiden ja muiden asiasta vastaavien viranomaisten kanssa asioille yleensä pystytään tekemään jotain. Hirvosen mukaan koulumatkapyöräily on tilastojen valossa turvallista. Lakimies Sanna Haanpää Opetushallituksesta kertoo, että syksyisin vanhemmat ottavat aika ajoin yhteyttä ja kysyvät koulumatkapyöräilyyn liittyvistä asioista. Haanpään mukaan koulu ei voi määrätä, saako lapsi tulla pyörällä kouluun vai ei. Suosituksia pyöräilystä koulu sen sijaan voi antaa esimerkiksi turvallisuuden perusteella. Päätös pyöräilystä on kuitenkin huoltajan. Autoilu koulun lähellä lisääntyy Koulumatkapyöräilyn rajoittaminen johtaa yleensä autoilun lisääntymiseen koulun alueella, sanoo Pyöräilykuntien verkoston Hirvonen. – Meille tulee paljon soittoja kouluista, joissa rehtorit tuskailevat sen kanssa, että suurin turvallisuusriski ovat kiireessä koulun ympäristössä ajavat vanhemmat, ja samaan aikaan kouluista laitetaan viestiä, että pyöräily on kielletty. Ei se yhtälö oikein toimi missään suhteessa, ei turvallisuuden eikä hyvinvoinnin kannalta. Hirvosen mielestä tilanne on irvokas. – Lasten pyöräileminen on aikuisten asennekysymys. Turvallista liikennekulttuuria ei opita auton takapenkiltä. Lapset pitää pienestä asti totuttaa siinä aidossa liikenneympäristössä liikkumiseen. Pyöräilykuntien verkosto on esimerkiksi kokeillut niin sanottujen ”pyöräilevien koulubussien” käyttöä. Niissä matka kouluun pyöräillään aikuisen johdolla sovitun reitin ja aikataulun mukaan. Koulubussitoimintaa pyöritetään vanhempien, isovanhempien, opettajien tai harrastuksen ohjaajien yhteistyönä.