Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Hallitusohjelman rahoitus saatava täysimääräisenä korkeakouluille

Rinteen hallitusohjelma korostaa koulutuksen ja osaamisen merkitystä Suomelle: ”Koulutus on paras turva syrjään jäämistä ja näköalattomuutta vastaan. Koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin nojannut kasvu on luonut Suomelle edellytykset hyvinvointivaltion rakentamiseen ja tuottavuuden kasvuun.” Ammattikorkeakoulun tehtävä onkin tuottaa osaajia ja osaamista alueensa yrityksiin ja organisaatioihin. Korkeakoulut ovat yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehneet Koulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -työtä, jossa sitoudutaan nostamaan korkeakoulututkintojen suorittajien määrä 50 prosenttiin koko ikäluokasta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on mahdollista saavuttaa, mutta se edellyttää hakijasuman purkamista sekä resursseja. Tänä vuonna ilman korkeakoulupaikkaa jäi Suomessa yli 60 000 hakijaa. Hakijasuman purkamiseen liittyviä uusia aloituspaikkoja pitää osoittaa sellaisiin korkeakouluihin, joiden alueella on työvoimapulaa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ammattikorkeakoulujen rahoitus lisääntyy 20 miljoonaa euroa ja yliopistojen 40 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myös esittänyt, että korkeakoulujen rahoitus lisääntyisi juuri hallitusohjelman mukaisilla summilla vuonna 2020. Valtiovarainministeri Lintilän ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoituksen lisäykseksi vuodelle 2020 olisi vain 5 miljoonaa euroa ja yliopistoille 10 miljoonaa euroa. Rahoituksen lisäys jaettaisiin ammattikorkeakouluille ja yliopistoille tulosten mukaisessa suhteessa. Tänä vuonna ilman korkeakoulupaikkaa jäi Suomessa yli 60 000 hakijaa. Hakijasuman purkamiseen liittyviä uusia aloituspaikkoja pitää osoittaa sellaisiin korkeakouluihin, joiden alueella on työvoimapulaa. Aiemmat hallitukset ovat leikanneet merkittävästi koulutuksen rahoitusta. Esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulun ministeriöltä tuleva perusrahoitus on laskenut vuoden 2012 tasosta 10 miljoonaa euroa, eli lähes neljänneksen. SAMKista valmistuneiden määrä on kuitenkin pysynyt samalla tasolla koko ajan ja esimerkiksi avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettujen opintojen määrä on moninkertaistunut. Hyvän tuloksen on mahdollistanut osaava ja sitoutunut SAMKin henkilöstö. Korkeakoulujen rahoitukseen vaikuttaa myös korkeakouluindeksi, jonka pitäisi taata se, että korkeakoulujen rahoitus seuraa yleistä kustannustason nousua. Korkeakouluindeksi on ollut jäädytettynä kahdella edellisellä hallituskaudella. Indeksi palautuu vuoden 2020 alusta alkaen, joten se paikkaa korkeakoulujen kustannusten kasvua. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset voidaan maksaa ilman, että pitäisi miettiä, mistä voidaan säästää. Kun huomioidaan sekä korkeakouluindeksin palautuminen ja hallitusohjelmaan kirjattu rahoitustason kasvu, niin vaikutus SAMKille olisi yli miljoona euroa. Se mahdollistaisi korkeakoulun kehittämisen edelleen palvelemaan Satakunnan yritysten uusiutuvia tarpeita. Vaikka indeksin palautuminen on positiivinen signaali, niin pelkästään se ei auta korkeakouluja kehittämään omaa toimintaansa. Satakunnassa on monilla aloilla osaajapula, johon ammattikorkeakoulu vastaa kouluttamalla osaavaa työvoimaa alueen tarpeisiin. Opiskelijamäärien lisääminen vaatii kuitenkin resursseja erityisesti opetukseen ja opiskelijoiden ohjaamiseen. Siksi on tärkeää, että hallitusohjelmaan kirjattu 20 miljoonaa euroa tulee korkeakoulujen rahoitukseen täysimääräisenä heti ensi vuoden alusta alkaen. Jari Multisilta Kirjoittaja on Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n rehtori ja toimitusjohtaja.