Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Matkailualan veteraani Timo Lappi ei ole koskaan ollut näin kovassa paikassa – Nyt hänellä on synkkä viesti Pohjois-Suomesta: ”Ilman ulkomaalaisia matkustajia seurauksena on konkursseja”

Timo Lappi on ollut matkailu- ja ravintola-alan yrittäjiä edustavan MaRan toimitusjohtajana 17,5 vuotta. Vaikka savolaispoika aloitti uransa juuri ennen pankkikriisiä, näin kovassa paikassa hän ei ole vielä ollut. Koronan takia tehdyt rajoitukset ovat kurittaneet matkailu- ja ravintola-alaa rajusti. Parin edeltävän viikon aikana Lapin matkailun suuret yritykset Lapland Hotels ja Lapland Safaris sekä Suomen matkailulle elintärkeä Finnair ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluista, jotka koskevat tuhansia työntekijöitä. – Lapin matkailun kriisi toi yrittäjien ahdingon eläväksi. Tilanne on samanlainen kaikkialla Suomessa, Lappi sanoo. 12 juristille jopa yli 700 yhteydenottoa päivässä MaRan omistamassa toimitalossa Helsingin Punavuoressa yrittäjien hätä alkoi näkyä heti keväällä. – Meillä on täällä toimistolla kaksitoista juristia. Kun koronakriisi alkoi maaliskuun puolenvälin jälkeen, he saivat parhaimmillaan yli 700 yhteydenottoa päivässä. Puhumme Lapin kanssa alan tilanteesta MaRalle perintönsä testamentanneen Henrik Bitten mukaan nimetyssä neuvotteluhuoneessa, jonka seinällä on Bitten muotokuva. Hän piti Helsingin Kauppatorin laidalla Hotelli Kleinehia sen viimeisenä omistajana. Neuvotteluhuoneen päädyissä on koko seinän kokoiset kuvat Kuusamon luontonähtävyyksistä Julmasta Ölkystä ja Myllykoskesta. Lappi on juuri palannut niistä maisemista oltuaan Kuusamon-mökillään Rukalla. Paluumatkalla hän on tavannut matkailu- ja ravintola-alan yrittäjiä myös Oulussa. Yrittäjien viesti oli selvä: he odottivat maan hallitukselta helpotusta koronarajoituksiin. Lapilta on pyydetty enemmän haastatteluita kuin koskaan. Hän ymmärtää julkisuuden merkityksen vaikeassa ajassa. Hänen isoisänsä oli aikanaan Orimattilan Sanomien ja Länsi-Savon toimittaja. Lapilla on isoisän kirjoituskone muistona Rukan-mökillä. Ulkomaalaiset turistit käyttävät enemmän rahaa Pohjois-Suomessa talvikausi on erityisen tärkeä. Monet ulkomaalaisryhmät ovat jo peruneet tulonsa. Lappi kertoo, miksi ulkomaalaiset pitää saada Suomeen myös tänä talvena. – Koko Suomessa ulkomaalaisten osuus hotelliyöpymisistä on 32 prosenttia, Helsingissä peräti 54 prosenttia. Lapissa riippuen kohteesta voidaan puhua 50 prosentin tasosta ja jouluna 80 prosentista. Ulkomaalaiset matkailijat käyttävät huomattavasti enemmän rahaa kuin kotimaanmatkailijat. Eniten rahaa käyttävät kiinalaiset. – Olen kysynyt kavereiltani, miksi he eivät voi kuvitella käyttävänsä elämyksiin rahaa Suomessa lomaillessa, kun he ulkomailla lähtevät vaikka sukellusretkille. Lappi kertoo esimerkin. Muutama vuosi sitten hän osallistui Lapissa kolmen päivän huskysafarille, jota hän pitää hienoimpana matkailuelämyksenään. Ryhmän opas oli vetänyt retkiä 11 vuotta. – Olimme hänen ensimmäinen suomalaisryhmänsä. Hotelliyöpymiset kotimaan matkailijoillakin miinuksella Lapin mukaan ainakin vuosi eletään kotimaisten asiakkaiden varassa. Jo kesällä hehkutettiin kotimaanmatkailun buumia, ja mökkivuokrauksessa tehtiin kaikkien aikojen kesä. – Silti hotelliyöpymiset olivat kotimaanmatkailijoillakin pikkuisen miinuksella edellisiin kesiin verrattuna. Pohjois-Suomessa on tulossa myös kaikkien aikojen kotimaanmatkailun talvisesonki. Se ei silti riitä, koska ulkomaalaiset matkailijat ovat Lapin mukaan elintärkeitä. – Ilman heitä seurauksena on konkursseja ja työttömyyttä. Kotimaanmatkailu alkoi kasvaa jo pari vuotta ennen koronaa vuodesta 2010 alkaneen heikon kehityksen jälkeen. Kasvuun vaikutti ihmisten tietoisuuden lisääntyminen ilmastonmuutoksesta. – Jos koronasta jotain positiivista seuraa, niin se, että kotimaanmatkailu jää pysyvästi korkeammalle tasolle. Ihmiset ovat huomanneet, miten hienoja paikkoja ja erinomaisia palveluita ympäri Suomen on. Lappi uskoo, että koronan seurauksena turistit alkavat välttää kovin ahtaita paikkoja. – Suomen matkailu on voittaja, kun ihmiset hakevat luontoelämyksiä ja väljyyttä. Koko maailman markkinoilla Suomi on pieni tekijä, mutta emme me kovin isoa siivua tarvitsekaan. Toimialalta voi jäädä satojen miljoonien eurojen veroaukko Lapin mielestä koronan kanssa on pakko oppia elämään. – Emme tiedä, onko meillä rokote kesällä 2021 vai 2022. Sinne asti elinkeinoelämä ei kestä nykyisen kaltaisia rajoituksia. Jos se murtuu, niin taloudelliset ja inhimilliset kärsimykset ovat suuret. Majoitus- ja ravintola-alan verojalanjälki vuodessa on 2,6 miljardia euroa, ja se on kutistumassa huomattavasti. – Jos menetämme ison osan yrittäjistä, toimialalta jää satojen miljoonien eurojen veroaukko. Jos jotkut luulevat, että tilalle tulee uusia yrittäjiä, niin ei ole tulossa. Pankkikriisin aikana vuonna 1993 peräti 15 prosenttia Suomen hotelleista meni konkurssiin. Korona-ajan konkursseja ei ole vielä yhtä lailla nähty. – Emme odottaneetkaan niitä kesällä. Valtion tukitoimet auttoivat vielä, yritykset siirsivät lainanmaksua ja ottivat uutta lainaa. Osa vuokranantajista tuli vastaan. Enää niitä temppuja ei ole. Monelta paikkakunnalta häviää viimeinen hotelli Korona on ollut viimeinen sysäys kehitykselle, joka alkoi hotellialalla jo aiemmin. Hotellihuoneita tulee lisää, mutta hotellien ja kylpylöiden määrä vähenee etenkin kasvu- ja matkailukeskusten ulkopuolella. – Monelta paikkakunnalta häviää se viimeinen hotelli. Esimerkiksi Vierumäelle kymmenen vuotta sitten rakennettu hotelli on lopetettu, Summassaaren kylpylä Saarijärvellä meni konkurssiin ja hotelli Jämsä lopetti toimintansa jo ennen koronakriisiä. – Synnyinkaupungissani Pieksämäellä aikanaan niin hieno hotelli Savonsolmu on suljettu. Suomi on EU-maista kuudenneksi kallein Kotimaanmatkailua hidastaa vielä hinta. Etelä-Suomessa asuvalle lapsiperheelle on reilusti halvempaa lentää lomalle Espanjaan kuin Pohjois-Suomeen. – EU-maista olimme viime tilastoinnissa kuudenneksi kallein maa. Lappi korostaa, että vastuullinen matkailu maksaa. – Jos mekin maksaisimme palkat pimeästi emmekä huolehtisi työntekijöiden sosiaaliturvasta ja eläkkeistä, ravintola-annokset halpenisivat Suomessa kymmeniä prosentteja. Matkailu- ja ravintola-ala on toivonut valtiolta verohelpotuksia alkoholiin. – Meillä on ollut pitkään tavoitteena anniskelun arvonlisäveron alentaminen 24 prosentista 14 prosenttiin. Se toisi meille kilpailukykyä. Ravintolaruoan arvonlisäveron alennus 14 prosenttiin saatiin vuonna 2010, ja se oli erinomainen päätös. Työntekijäpuolta edustavan Palvelualojen ammattiliiton Pamin kanssa MaRa on esittänyt hallituksen ensi viikon budjettiriiheen, että koronatoimena arvonlisäveroja alennettaisiin määräaikaisesti. Esimerkiksi majoituksen, henkilö- ja taksiliikenteen, lentoliikenteen, museoiden sekä huvipuistojen pääsylippujen ja laskettelukeskuksien hissilippujen arvonlisävero alennettaisiin vuodeksi viiteen prosenttiin. Anniskelun ja ravintolaruoan arvonlisäveroa etujärjestöt esittävät alennettavan vuodeksi kymmeneen prosenttiin. – Tällä saisimme hintoja alaspäin, kysyntää piristettyä, työntekijöitä enemmän töihin ja yrityksille kassaan rahaa. Toimiala saataisiin jaloilleen. Lapin mukaan korona-aikana työnantaja- ja työntekijäpuoli ovat löytäneet suuremman yhteisymmärryksen kuin vuosiin. Yökerhossa parempi juhlia kuin valvonnan ulkopuolella Lapista olisi myös parempi, että ihmiset saisivat juhlia yökerhoissa. Korona-ajan rajoitusten takia nuoret kutsuvat sosiaalisessa mediassa juhlijoita vuokraamiinsa tiloihin ja julkisille paikoille. – Jos laillisen yötoiminnan edellytykset tehdään liian tiukoiksi, juhliminen siirtyy valvonnan ulkopuolelle. Häntä harmittaa myös, että kongressi- ja messuväki ei ole päässyt näyttämään osaamistaan. – Isoilta kongressi- ja messutaloilta on huhtikuun alusta alkaen mennyt 85–90 prosenttia liikevaihdosta. Peruutukset ovat alkaneet heti, kun hallitukselta ja viranomaisilta on tullut uusia rajoituksia. Lapin mielestä kokoontumisrajoituksia voitaisiin merkittävästi nostaa ja esimerkiksi messupuolella suhteuttaa rajoitusta tilan kokoon. Etätyö- ja opiskelusuositus on kongressi- ja messualan lisäksi ollut myrkkyä lounas- ja henkilöstö- ja opiskelijaravintoloille. – Kesäkuussa henkilöstöravintoloiden myynti oli 64 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten ja opiskelijaravintoloissa 75 prosenttia. Työntekijöiden enemmistö on lomautettuna. Keski-ikäiset syövät iltaisin harvoin ravintolassa Lappi käy vaimonsa kanssa mielellään ulkona syömässä perjantai- ja lauantai-iltaisin. Hän on huomannut, että usein he ovat vanhimpia asiakkaita. – Suomessa keski-ikäiset käyvät paljon vähemmän iltaisin ravintolassa syömässä kuin muissa Pohjoismaissa. Nuorissa olen huomannut muutoksen: tavaraa enemmän he arvostavat elämyksiä kuten ravintolassa syömistä. Se on matkailu- ja ravintola-alan edunvalvojalle mieluinen huomio.