Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Onko Saksasta Euroopan uudistajaksi? – maa on historian kovimman haasteen edessä

Saksa on ollut läpi Euroopan historian sen talouden moottori. Se on perustunut saksalaisten teknologiseen osaamisen ja sen pohjalle syntyneeseen yritysrakenteeseen. Toinen maailmansota käynnisti Saksassa ennenäkemättömän teknologisen buumin. Useat sen aikaiset innovaatiot loivatkin pohjan Saksan uusteollistumiselle, jonka kulmakiviä ovat edelleen tunnetut teollisuussuvut. Metalli-, konepaja- ja autoteollisuus ovat kemian teollisuuden ohella näistä tunnetuimpia. Saksa on kuitenkin jähmettynyt perinteisen teollisuuden ja toimintatapojen vangiksi. Saksan DAX-ideksin suurimmista teollisuusyrityksistä 30 valmistaa edelleen samoja tuotteita kuin sata vuotta sitten. Saksan yritysten uudistumisindeksi on Euroopan alhaisin. Saksan teollisuuden ehdoton selkäranka on sen autoteollisuus. Sen kuten muunkin teollisuuden kunnia-asia on laadukas tuote. Periaatteista kiinnipitäminen on kuitenkin jäykistänyt tuotteiden uudistumista ja uusien innovaatioiden käyttöön ottoa. Pahimmillaan tämä nähtiin amerikkalaisen täyssähköauto Teslan noustessa nykyaikaisen autotuotannon johtotähdeksi, vaikka saksalaisilla on yli 34 prosenttia sähköautojen kehittämispatenteista. Saksasta puuttuvat langattoman teknologian, internetin, tekoälyn ja mobiilipalveluihin erikoistuneet yritykset. Sen hitaat ja epäluotettavat verkkopalvelut pudottivat sen 42. sijalle maailman tilastossa. EU:n jäsenmaista Saksa on parhaiten hyödyntänyt työvoiman vapaata liikkuvuutta. Paitsi että se on tehokkaasti imuroinut naapurimaiden teollista työvoimaa, se on avokätisesti perustanut tuotantoyksiköitään Puolaan, Unkariin, Tsekkiin ja Slovakiaan sitomalla ne omiin tuotantojärjestelmiinsä. Lyhyellä aikavälillä tämä on merkinnyt näille maille korkeata työllistymistä ja nopeata talouskasvua, jota samanaikaiset EU:n maksamat tukirahoitukset ovat entisestään vahvistaneet. Samalla kuitenkin näiden maiden oma teknologinen osaaminen ja innovointitoiminta on lähes tyrehtynyt. Pahimmillaan se on pudottanut Unkarin ja Puolan innovaatiorahoituksen yhteen prosenttiin BKT:sta, joka on EU:n alhaisimpia. Saksan talouden kääntyessä alamäkeen, myös näiden maiden taloudet supistuvat. Suurinta päänvaivaa kuitenkin aiheuttaa Saksan energiapolitiikka. EU:n maista se tukeutuu eniten Venäjältä tuotavaan öljyyn, kaasuun ja energiaan. Tässä suhteessa Saksa on halunnut pitää yllä hyvät suhteet Venäjään riippumatta vallalla olevista poliittisista jännitteistä. Tämä on osa sitä reaalipolitiikka, jonka avulla Saksa on onnistunut luovimaan läpi ulkoisten ja sisäisten karikoiden. Ilmastonmuutos, Saksan sotilaspoliittinen asema, kestävä maahanmuuttopolitiikka ja EU:n yhtenäisyyden rakentaminen Brexitin jälkeiseen aikaan asettavat Saksan entistä suurempaan rooliin EU:n uudistajana. Ovatko uuden EU-komission puheenjohtaja Ursula von de Leyen lausunnot idän ja lännen lähentymisestä askel tähän suuntaan? Varmaa kuitenkin on, että hän ja EU ovat historian kovimman haasteensa edessä. Paavo Kajander Metsänhoitaja, Pori