Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Pääministeri Marin EU:n elvytysrahastosta: ”Jokaisen Euroopan maan on tultava ulos poteroistaan ja katsottava uusia ratkaisuja”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti, että Euroopalle tulee kova haaste muutaman vuoden päästä, kun on palattava järjestyksen tielle ja puhdistettava pöytä ja pidettävä se siistinä. Presidentin isännöimien Kultaranta-keskustelujen aiheena oli sunnuntai-iltana koronapandemian jälkeinen aika. Sunnuntai-illan Kultaranta-keskustelut päätti tasavallan presidentti Sauli Niinistön , eduskunnan puhemies Matti Vanhasen (kesk.) ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) keskustelu. Keskustelussa käytiin läpi päätöksenteon tapoja koronakriisin aikana sekä Suomen suhtautumista Saksan ja Ranskan ehdottamaan 500 miljardin euron elvytysrahastoon, joka rahoitettaisiin EU:n yhteisellä velalla ja EU:n budjettia kasvattamalla. Pääministeri Marin painotti, että kyseessä on erittäin iso tulevan viikon kysymys. Asiasta odotetaan EU:n komission esitystä. Marin totesi, että jokaisen Euroopan maan on tultava nyt ulos poteroistaan ja katsottava uusia ratkaisuja. Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen piti hyvänä pohtia mikä on kansallisvaltioiden ja unionin suhde. Esimerkiksi huoltovarmuudessa tarvitaan molempia, mutta ruokaomavaraisuus on enemmän kansallisvaltioiden kysymys. – Suomalaisilla on kyky viileään harkintaan, ja sitä tarvitaan nyt, kun on päätettävä mitä tehdään EU-tasolla ja mitä tehdään kansallisella tasolla. Itävältä, Hollanti, Tanska ja Ruotsi vastustavat ehdotusta EU:n yhteisestä velanotosta, mutta perinteisesti tiukkaa talouskuria kannattanut Saksa on muuttanut suuntaansa. Presidentti Niinistön mukaan tämä on osoitus siitä, että pysyviä suhteita ei Euroopan unionissa synny. Niinistö arvioi, että Euroopan unionille tulee kova haaste muutaman vuoden päästä, kun pöytä on puhdistettava ja pidettävä siistinä. Niinistö muistutti myös, että pitkin unionin historiaa kriisejä on hoidettu velan avulla. Nyt pitäisi pitää huolta siitä, ettei koronakriisin tuista tule uutta Euroopan tapaa. Koronakriisin aiheuttaman velkaantumisen kustannuksiin ja niiden vaatimiin leikkauksiin keskustelijat ottivat vain hyvin varovasti kantaa. – Olen ollut varovainen yksittäisten leikkausten tai verojen korotusten osalta. Kokonaisuus käydään hallituksen kesken läpi, Marin totesi. "Velkaraha käytettävä viisaasti" Talous ympäri maailman ovat ottaneet kovia iskuja koronakriisin takia. Kultarantakeskustelun toisena teema-aiheena sunnuntaina käsiteltiinkin maailmantaloutta ja Euroopan tulevaisuutta. – Suomi on taloudellisesti monin tavoin riippuvainen Euroopan kohtalosta. Vaaditaan päättäväisiä toimenpiteitä, jotta tästä kunnialla selvitään eteenpäin, totesi Nokian ja F-Securen hallitusten puheenjohtaja Risto Siilasmaa viitaten Italian tilanteeseen. Siilasmaa ja ex-pääministeri Esko Aho olivat yhtä mieltä siitä, että velkaa tarvitaan. Molemmat korostivat sitä, että raha käytetään viisaasti. Siilasmaa nosti esiin kysymyksen, onko järkeä pönkittää velkarahalla vanhoja ja osin aikansa eläneitä rakenteita, jotka eivät auta taistelussa esimerkiksi ilmastonmuutosta vastaan. – Peruskysymys on se, miten auttaminen voidaan tehdä niin, että se auttaa koko Eurooppaa kehittymään. Velkaa pitää ottaa, mutta se pitää käyttää hyvin taitavasti, jotta meillä on tulevaisuusinvestointeja, jolla uuteen normaaliin päästään sanoi Esko Aho. Aho korosti koulutuksen tärkeyttä. Siilasmaa kertoi uskovansa siihen, että valtioilla on tärkeä rooli suojaverkkojen rakentajana, mutta yksityisen kilpailun pitäisi toimia maksimaalisella tavalla Entä tulevaisuus? Keskustelun kolmannessa teemaosiossa käsiteltiin koronapandemian vaikutuksia yhteiskuntaamme. Miten kokemus muuttaa suhdetta toinen toisiimme ja yhteisiä arvojamme, miten luomme paremman huomisen. – Kevät on näyttänyt, että meillä on auttamisen halua, kykyä ymmärtää toisiamme, asettua toistemme asemaan, tuntea myötätuntoa ja muodostaa päätöksiä. Jos saisimme tämän hengen säilymään, viiden vuoden päästä tulevaisuudenkuva olisi hyvä. Olisimme voineet ratkaista koronakriisin jälkeisiä ongelmia ja sivuvaikutuksia, totesi e2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila . Pahimmillaan Jutila näkee, että Suomi palaa kriisiä edeltäviin tunnelmien huonontumiseen, leiriytymiseen ja vastakkainasetteluun ja samaan aikaan muu maailma menisi eteenpäin. Pandemia hämmentää Koronapandemian jälkeistä aikaa käsittelevät Kultaranta-keskustelut alkoivat tasavallan presidentti Sauli Niinistön , arkkiatri Risto Pelkosen ja Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Adina Nivukosken avauskeskustelulla, joka oli nauhoitettu keväisessä Naantalin Kultarannassa. Arkkiatri Pelkonen kertoi olevansa koronapandemiasta hyvin hämmentynyt. Pelkosen mukaan elämän ja kuoleman jännite herkistää ajattelemaan, mikä on elämässä tärkeintä. Arkkiatri muistutti, että se on elämä itse. Presidentti Niinistö kysyi arkkiatrilta, palataanko vanhaan ajatteluun, kun kurimuksesta päästään eroon. – Jokainen pysähdys muuttaa jollakin tavalla, antaa mahdollisuuden etsiä uusia uria, Pelkonen sanoi. Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski korosti koronan mukanaan tuomaa epävarmuutta, kun kukaan ei pysty suunnittelemaan mitään. – Näen kuitenkin tosi tärkeänä, että pidetään toisista huolta, että kukaan ei putoa kelkasta. Presidentti Niinistö kertoi oppineensa kriisin aikana paljon itsestään. – Kas kummaa, kyllä minä tämän tilanteen kanssa pärjään. Osoittaa ihmisen kykyä sopeutua. Miten käy EU:n Ensimmäisessä keskustelussa käsiteltiin maailmanjärjestyksen muutosta. Keskusteluun osallistuivat Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala , EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen ja Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokoski . Haukkalan mukaan vielä ei voida sanoa, muuttaako korona maailmaa pysyvästi. Paljolti se riippuu Haukkalan mukaan siitä, kuinka pian rokote saadaan käyttöön. Jos rokote saadaan pian, kaikki palaa suhteellisen nopeasti ennalleen. Keskustelijat pohtivat myös joutuuko Euroopan unioni valitsemaan Kiinan ja Yhdysvaltain välillä puolensa. Maiden välit ovat olleet jännitteiset jo ennen koronakriisiä, mutta nyt jännitteet ovat entistä läpinäkyvämpiä. Komissaari Urpilainen toivoi, että EU:sta tulisi sillanrakentaja Kiinan ja Yhdysvaltain välillä. Professori Haukkala piti mahdollisena, että koronakriisin seurauksena voi olla syvemmän ja pidemmän kriisin sydän EU-tasolla. Komissaari Urpilainen muistutti, että Euroopan unioni menee kriisien kautta eteenpäin. Urpilainen sanoi uskovansa syvenevän integraation tiehen. Ratkaisevaa on kuitenkin Urpilaisen mukaan se, että miten talouden elpyminen hoidetaan. – Jos kyetään ratkaisemaan, miten talouden elpyminen hoidetaan, se lisää luottamusta ja integraatiota. Millä ehdoin rokotetta? Keskustelua käytiin myös rokotteen valmistamisesta ja jakelusta. Professori Haukkalan mukaan ratkaisevaa ei ole missä rokote tehdään, vaan millä ehdoin sitä jaetaan ympäri maailmaa. – Jos sitä tehdään protektionistisessa maassa, niin se voi jäädä ensin kyseisen maan käyttöön. Urpilainen muistutti, että EU on rahoittanut rokotetta sillä ajatuksella, että sitä pystytään tasapuolisesti jakamaan kaikille. Kultaranta-keskustelut järjestettiin ensimmäisen kerran presidentin kesäasunnolla Naantalissa vuonna 2013. Sen jälkeen keskusteluja on järjestetty kesäkuussa Naantalissa säännöllisesti. Presidentin vieraana Kultaranta-keskusteluissa on ollut paljon kotimaisia ja ulkomaisia vaikuttajia. Päivitetty 24.4.2020 kello 20.00 kauttaaltaan. Päivitetty 24.4.2020 kello 21.09 kauttaaltaan.