Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Elinkeinoyhtiön pitää olla ketterä ja kehittävä monen alan osaaja – Prizztech ei nykymuodossaan sitä ole

Elinkeinoyhtiö Prizztechin tulevaisuus on syytä harkita tarkkaan. Nykyinen rooli ei ole kaikille osakkaille toimiva. Meneillään onkin selvitys, jossa pohditaan toimintamallin mielekkyyttä. Pk-yritysten näkökulmasta ongelmana on ollut muun muassa se, että kehitystyötä on tehty hankevetoisesti. Porin Yrittäjien puheenjohtajan Jari Taimen mukaan ( SK 8.5.) ensin kehitetään hanke ja haetaan sille rahoitus. Sen jälkeen hankkeeseen haetaan yrityksiä. Taimi kritisoi myös yhtiön insinöörivetoisuutta, kun pk-yritykset tarvitsisivat apua etenkin markkinoinnissa. Harjavalta on puolestaan ollut elinkeinoyhtiössä saaja. Kaupungissa on suurteollisuutta ja Prizztech tuo erilaisten hankkeiden myötä alueelle hyötyjä. Tästä hyvänä esimerkkinä on akkumateriaalien kierrättämiseen tähtäävä hanke. Vastaavanlaiseen hanketyöhön eivät kaupunginjohtaja Hannu Kuuselan mukaan Harjavallan omat resurssit ja verkostot riittäisi ( SK 9.5.). Porin kaupunki omistaa Prizztechistä suurimman osan, liki 78 prosenttia. Muiden yhdentoista omistajan osuus on tähän verrattuna murusia eli joitakin prosentteja. Viime vuonna yhtiön palveluja käytti noin puolet osakkaista. Merikarvia luopui Prizztechin palveluiden käytöstä vuoden vaihteessa. Myös Rauma on ottanut asiat omiin käsiinsä. Kaupunginjohtaja Kari Kosken mukaan yksi syy oli kehitysyhtiön jäykkyys. Äkkiseltään tuntuisi järkevältä, että jokainen kunta huolehtisi itse elinkeinotyöstään ja hankkeistaan, mutta suuremman on helpompi päästä kiinni esimerkiksi EU-rahoituksiin. Eri asia sitten on, miten pienet- ja keskisuuret yritykset saataisiin paremmin hyötymään elinkeinoyhtiön osaamisesta. Tämä vaatisi nykyisessä Prizztechissä rakenteellisia muutoksia osaamisalueissa. Enterin uusyrittäjäpalvelut ovat saaneet kiitosta ketteryydestä. Miten sama toimintakuvio voitaisiin ulottaa myös yhtiön muuhun toimintaan? Mikäli hankerahoitus siirtyisi esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoitavaksi, nykyiset sudenkuopat pitäisi peittää huolella. Paikallinen yritys- ja elinkeinomaailma tarvitsee ketterää monen alan osaajaa, ei uutta hankehimmeliä.