Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Kouluissa ja päiväkodeissa poljetaan laajasti uskonnottomien laillisia oikeuksia

SK:n pääkirjoitus (12.11.) otti kantaa koulun kaikille yhteisen joulujuhlan pitämiseen kirkossa. Aihe on herkkä ja mielipiteet suuntaan ja toiseen hyvinkin voimakkaita. Uskonnottomiin suhtaudutaan monesti kovin epäilevästi ja suorastaan tuomitsevasti. Tiedän tämän hyvin omasta kokemuksesta. Oman uskonnottomuuteni kertominen oli aikanaan syvästi uskonnollisille sukulaisilleni kova järkytys. Sain pitkään kuulla ahdistavan suorasukaista käännytyssaarnaamista, joka ei loppunut ennen kuin konkretisoin omat kokemukseni vuosien jälkeen alkamalla antaa vastineeksi uskonnottomuutta puolustavaa kirjallisuutta. Nykyisin välimme ovat hyvin asialliset, kun kukaan ei halua nostaa näitä kysymyksiä keskustelun aiheeksi. En nytkään halua vaarantaa välejämme ottamalla kantaa omalla nimelläni. Pääkirjoituksessa epäillään, syntyykö kenellekään vakavaa sielullista haittaa, jos joulujuhla pidetään kirkossa. Toisin kuin julkisesta kohusta voisi helposti luulla, apulaisoikeusasiamiehen päätös ei kuitenkaan varsinaisesti edes koskenut tätä. Uskonnonvapaus on perusoikeus, ja tämä on Suomessa taattu perustuslaissa. Perustuslain mukaan kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Toisaalta perusopetuslain mukaan lukukauden päätösjuhlat ovat kaikille yhteistä pakollista opetusta. Naukion koulu oli jo pitkään rikkonut lakia järjestämällä kaikille yhteisen joulujuhlan jumalanpalveluksena. Koulu ja Kouvolan kunta eivät katsoneet tarpeelliseksi noudattaa lakia, joten ratkaisu jouduttiin hakemaan ylimmältä laillisuusvalvojalta asti. Jos työpaikalla esimies syrjisi vuodesta toiseen osaa alaisistaan uskonnollisin perustein, eikä tilanne korjaantuisi edes lukuisten valitusten jälkeen, syrjintään syyllistynyt saisi huomautuksen, varoituksen, potkut ja päälle oikeudelta vahingonkorvausmääräyksen. Myös työnantaja joutuisi vastuuseen siitä. Jostain syystä kunnalliselle viranhaltijalle ja kuntaorganisaatiolle tämä on kuitenkin käytännössä sallittua toimintaa. Pääkirjoituksessa viitataan myös toiminnastaan tuomitun Naukion koulun rehtori Kai Mikkosen väitteeseen, jonka mukaan moni islaminuskoisistakin on halunnut olla kirkkojuhlassa vaihtoehtoisen juhlan sijaan. Tämä onkin toki hyvin ymmärrettävää, sillä toisin kuin jumalanpalvelukseen, tähän vaihtoehtoiseen juhlaan ei kutsuttu oppilaiden vanhempia ja koulun 400 oppilaasta sinne osallistui vain kolme. Apulaisoikeusasiamiehen lisäksi myös aluehallintovirastot ovatkin viime vuosina joutuneet antamaan lukuisia tuomitsevia päätöksiä koulujen ja päiväkotien toiminnasta näiden rikkoessa uskonnottomien laillisia oikeuksia. Tuomiot ovat vain jäävuoren huippu, sillä harva edes jaksaa taistella koulua ja kuntaa vastaan niin pitkään, että kantelu päätyy tänne asti. Lukuisat tuomitsevat päätökset antavat kuitenkin masentavan osuvan kuvan siitä miten huonosti uskonnottomien oikeudet tunnetaan ja miten välinpitämättömästi niihin yhä suhtaudutaan laajalti ympäri Suomea. "Uskomaton" Kirjoitus julkaistaan poikkeuksellisesti nimimerkillä.