Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Keskusta jäi muiden jalkoihin identiteettipolitiikassa eikä se nyt oikein tiedä, mitä se haluaa

Keskustan väistyvä puheenjohtaja Juha Sipilä nimesi Riihimäellä puoluevaltuuston kokouksessa yhdeksi syyksi puolueen vaalitappioon sen, että maltillisella keskitien linjalla puolue jäi ilmasto- ja maahanmuuttokeskustelussa ääripäiden jalkoihin. Keskusta pystyi vaaleissa kunnolla profiloitumaan oikeastaan vain keskusteltaessa koko Suomen kehittämisestä ja lasten kotihoidon tuen säilyttämisestä. Äänestäjä ei tänä päivänä oikein tiedä, mitä muuta keskusta haluaa. Tyypillinen perussuomalainen ja vihreä on paljon helpompi hahmottaa saman janan ääripäihin suhtautumisessa arvokysymyksiin. Keskusta on jotain siltä väliltä, mutta sillekään ei oikein riitä se, että se olisi pelkkä keskiarvo. Sitäkään ei oikein tiedetä, mitä käytännössä tarkoittaa, että keskusta voisi olla sillanrakentaja ääripäiden välillä. Sanoissa ja teoissa epäsuhta Keskustan pitäisi löytää oma identiteettinsä, todettiin puoluevaltuuston kokouksen tulevaisuusseminaarissa sunnuntaina. – On vaikea vastata vaalikentällä siihen, mitä keskusta oikein haluaa, ongelmaa kuvasi vaikuttamisen asiantuntija Silja Silvasti . – Puoluebarometrin mukaa 10 prosenttia suomalaisista uskoo, että keskusta kertoo rehellisesti, mitä se tavoittelee. Meidän sanoissa ja teoissa täytyy olla jokin epäsuhta, joka ei poistu vain kirkastamalla omaa viestiä, hän kiteytti. Keskustan entisen puoluesihteerin Eero Lankian mukaan puolue ei hallituksessa pystynyt toteuttamaan perusturva-aatetta, kun esimerkiksi kansaneläkeindeksi jäädytettiin. – Sosiaalista oikeudenmukaisuutta olisi pystyttävä ajamaan vaikeissakin oloissa, Lankia sanoi. Identiteettipoliitikkoja on Silvastin mukaan keskusta ajetaan helposti nurkkaan, jos oma polku ei ole oikein selvillä. – Muut puolueet ovat onnistuneet löytämään identitettipolitiikan peruskysymyksiä ja nostamaan omaa väkeään aika kiihottuneeseen tilaan. Silvastin mukaan keskustassa on kyllä joitakin identiteettipoliitikkoja. – Varmaan Mikko Kärnä lienee heistä tunnetuin, mutta en minä häntäkään voi fanittaa. Puuttuu sellainen älyllinen rehellisyys, Silvasti sanoi. Eduskuntaan palannut kansanedustaja Kärnä tunnetaan siitä, että tiedotteita satelee aiheesta kuin aiheesta. Eniten niissä saavat kuulla kunniansa vihreät. Vaikea ilmastonmuutos Suhtautuminen ilmastonmuutokseen on keskustalle vaikea kysymys. Se jakaa jäseniä riippuen siitä, minkä ikäisiä he ovat ja missä he asuvat. Lankian mukaan keskustalainen identiteetti löytyy paikallisuudesta ja maakunnallisuudesta. – Meidän pitää haastaa nykyinen tapa ajatella, että ilmastonmuutos pakottaa keskittämään ja tiivistämään, mitä linjaa kokoomus ja vihreät ajavat. Silvastin mukaan maakunnat ja kunnat eivät kuitenkaan kauheasti nuoria kiinnosta. Eikä keskustalainen identiteetti voi hänen mielestä rakentua sillekään, että asutaan maalla, pihassa on kaksi diesel-autoa ja käydään kaksi kertaa vuodessa Espanjassa. – Lupaamalla ihmisille, että he saavat tehdä kuten tähän saakka, me valehtelemme emmekä vie tätä maata eteenpäin, hän perusteli Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi Lännen Medialle, että keskustalle ei ole olemassa yhtä ainoa oikeata elämäntapaa. – Ajatus kohtuullisuudesta voisi olla yksi keskustaa ja keskustalaisia yhdistävä tekijä, hän ehdotti.