Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Haaskaamme syömäkelpoista ruokaa paljon enemmän kuin tähän asti on luultu – uusi tutkimus paljastaa ruokahävikin todellisen määrän

Maailmassa menee todennäköisesti haaskuuseen jopa noin kaksi kertaa niin paljon ruokaa kuin on arvioitu, sanovat hollantilaiset tutkijat. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on laskenut, että vuonna 2015 noin yksi kolmasosa kaikesta maailmassa tuotetusta ihmisen käyttöön sopivasta ruuasta menee haaskuuseen. Samaan ruokahävikin määrään päätyi myös Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC elokuussa julkaisemassaan raportissa. Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin syömäkelpoista, mutta joka jostain syystä heitetään pois. FAO:n laskelmissa tehty arvio ylijäämäruuan määrästä perustuu elintarviketuotantoon. Arvio ei hollantilaistutkijoiden mukaan ota huomioon kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttajia tekijöitä. Äskettäin julkaistussa uudessa tutkimuksessaan hollantilaistutkijat ovat käyttäneet FAO:n, Maailmanpankin ja Maailman terveysjärjestön WHO:n tietoja sekä yhdistäneet niihin tietoa ihmisen aineenvaihduntamalleista sekä energiantarpeesta. Näin Monika van den Bos Verman johtama Wageningenin yliopiston tutkimusryhmä onnistui määrittämään tarkemmin ihmisten hyvinvoinnin ja ruokahävikin suhdetta. Aineiston avulla tutkijat arvioivat sekä maailmanlaajuista että yksittäisten maiden ruokahävikkiä. Tutkimuksen on julkaissut avoin tiedejulkaisu Plos One . Tulotaso vaikuttaa Uuden tutkimuksen tekijöiden mukaan ruokahävikin määrään vaikuttavat merkittävästi kuluttajien tulotasossa tapahtuvat muutokset. Tutkimuksessa kävi ilmi, että sen jälkeen kun tulotaso nousee reiluun kuuteen euroon henkeä kohden, ruokahävikin määrä alkaa nousta nopeasti elintason paranemisen mukana. Tutkimuksessa ruokahävikin määrää ei laskettu kiloina vaan kilokaloreina asukasta kohden päivässä. FAO:n vuoden 2015 arvioissa maailman ruokahävikin määräksi saadaan 214 kilokaloria henkeä kohden per päivä. Hollantilaistutkijoiden uudessa mallissa ruokahävikin määräksi 2015 saatiin 527 kilokaloria henkeä kohden päivässä. Tutkijat muistuttavat, että tulos ei ole täydellinen, sillä arvio perustuu tiettyjen FAO:n tilastotietojen tarkkuuteen. Tutkimuksessa ei myöskään tutkittu tarkasti muita kuin ihmisten hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Tutkijoiden mukaan uusi malli antaa kuitenkin hyvän työkalun, jonka avulla ruokahävikin määrää voidaan seurata ja vertailla aiempaa tarkemmin eri maiden välillä. Tiedon avulla voidaan kehittää uusia keinoja pienentää ruokahävikkiä. Tutkijat osoittavat myös kaksi tärkeää painopistettä ruokahävikin pienentämiseksi. Ylijäämäruuan määrän vähentäminen on ensisijaista korkean keskimääräisen tulotason maissa. Lisäksi tarvitaan keinoja estää ruokahävikin määrän kasvu maissa, joissa yhä useampi ihminen saavuttaa alemman keskitason tulot. Iso ilmastovaikutus Ylikulutuksen ehkäisemisen ja tasa-arvoisemman ravinnon jakamisen lisäksi ruokahävikin vähentämisellä on iso rooli myös ilmaston lämpenemisen hillinnässä, sillä ruuantuotannon ympäristövaikutukset ovat suuria. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC nosti elokuussa 2019 julkaisemassaan raportissaan ruuantuotannon ja ruokahävikin yhdeksi tärkeäksi keinoksi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Asetettuja tiukkoja ilmastotavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa ilman, että ruuantuotannon ja ruokaketjujen päästöjä vähennetään. Hävikkiruuan määräksi maailmassa on arvioitu 1,3 miljardia tonnia vuodessa. Valtaosa tästä tapahtuu vauraissa maissa. Länsimaissa ylijäämäruuan määrän arvioidaan olevan noin 100 kiloa henkeä kohden vuodessa. Euroopan unionin alueella ruokaa heitetään pois vuodessa lähes 90 miljoonaa tonnia. Se on noin 20 prosenttia tuotetusta ruuasta. Luonnonvarakeskus Luke arvioi, että Suomessa kotitalouksien ruokahävikki vuodessa on 120 - 160 miljoonaa kiloa eli 20 - 25 kiloa henkilöä kohden. Kokonaisuudessaan ruokaketjussa hävikkiä syntyy lähes nelinkertainen määrä. IPCC:n elokuisessa raportissa nostettiin esille myös maailman ruokajärjestelmän epätasa-arvo: samalla kun ruokaa tuotetaan yli tarpeen, ravinto jakautuu epätasaisesti. Maapallon asukkaista kaksi miljardia on ylipainoisia. Samaan aikaan yli 800 miljoonaa ihmistä näkee nälkää.