Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Yli kymmenen vuoden työ ikäihmisten hyvän hoivan puolesta on viimein menossa maaliin

Olen ollut neljästi ministerinä, ja istunut lukemattomissa valtioneuvoston kokouksissa. Kuudes päivä helmikuuta 2020 jää silti aivan erityisenä mieleen. Sain vastuuministerinä esitellä vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen, joka nyt etenee eduskuntaan. Yli kymmenen vuoden työ ikäihmisten hyvän hoivan puolesta on viimein menossa maaliin. Politiikka on todellakin kestävyysurheilua, ei mikään pikamatka. Uudistukset eivät myös ole yksilösuorituksia. Taustalla on aina useiden järjestöjen, virkamiesten, omaisten ja aktiivien sinnikäs työ. Päätös osoittaa sen, että politiikalla on merkitystä. Lupasimme hallitusohjelmassa tekoja paremman vanhuuden puolesta, ja näin myös käy. Ensi kertaa vuosiin on tulossa pysyvää lisärahaa vanhuspalveluihin aiemman leikkauslinjan sijaan. Työ ei silti pääty hoitajamitoituksen säätämiseen. Koko vanhuspalvelulaki päivitetään. Seuraavaksi katse suunnataan omaishoidon, palveluasumisen ja kotihoidon kehittämiseen. Julkisessa keskustelussa on esitetty huoli hoitajien riittävyydestä kotihoitoon, kun vanhuspalvelulakiin ehdotettu ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista ja laitoshoitoa koskeva henkilöstömitoitus tulee voimaan. Vanhuspalvelulain uudistamisen toisessa osassa selvitetään keinot kotihoidon riittävyyden turvaamiseksi. Kansallinen tavoite on, että iäkäs ihminen voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, jopa elämänsä loppuun saakka. Kun ihminen tarvitsee hoivaa ja huolenpitoa, hän saa sen kotonaan tai kodinomaisessa asuinympäristössä. Tämä on myös monen ihmisen oma tahto, jota tulee kunnioittaa. Koti ei saa muodostua vankilaksi. Kun voimat ehtyvät, pitää olla mahdollisuus päästä palveluasumisen piiriin. Nykyisin näin ei aina tapahdu. Kotihoidossa merkittävä ongelma on se, että asiakas ei todellisuudessa saa sitä palvelua, jonka tarve on todettu ja joka hänelle on luvattu kotihoidon päätöksessä ja asiakasmaksupäätöksessä. Tähän täytyy tulla muutos. Henkilöstö pitää mitoittaa siten, että se riittää toteuttamaan asiakkaiden tarvitsemat palvelut. On varmistettava, että kotona asumisen tueksi on riittävästi palveluja ja muuta tukea, jotta palvelujen puutteen vuoksi ei joudu muuttamaan kodistaan. Iäkkäistä, pitkäaikaissairaista ja vammaisista omaisista huolehtiminen on osa satojen tuhansien suomalaisten arkea. Omaishoitajien ja muiden omaisistaan tai läheistään säännöllisesti auttavien hyvinvointi ja jaksaminen ovat koko yhteiskunnan kannalta inhimillisesti ja taloudellisesti isoja asioita. Myös omaishoitajat tarvitsevat tukea. Kehitettäviä asioita ovat omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset ja omaishoitajien vapaan pitämistä mahdollistavien sijaisvaihtoehtojen kehittäminen. Kirjoittaja on perhe- ja peruspalveluministeri.