Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Paratiisin luontopolku on nimensä veroinen, alueen luonto tarjoaa parastaan keväällä – tai syksyllä, jos Hakalan Seijalta kysytään

Harjavallan Pirilässä, Kokemäenjoen rannassa sijaitseva lehtoalue ei ole turhaan saanut nimekseen Paratiisi. Kauniissa rantamaisemassa sijaitsevan lehtoalueen luonto on rehevää ja monipuolista. Alueella kulkemista helpottaa reilun 6 kilometrin pituinen luontopolku. Seija Hakala tuli neljä vuosikymmentä sitten töihin Satalinnan sairaalaan. Samalla hän tutustui Paratiisilehtoon, joka sijaitsee aivan sairaalan lähituntumassa. Alueesta tuli hänelle tärkeä, Paratiisin luontoon hän tulee edelleen viikoittain. Lehtoalueen sanotaan tarjoavan parastaan näin keväällä, kun sen linnusto on monipuolisimmillaan. Seija Hakala nauttii toki keväisestä luonnosta, mutta arvioi, että syksy on silti parasta aikaa Paratiisissa. – Keväällä on tällaista ruskeaa ja harmaata, mutta syksyllä, ruskan aikaan väriloisto on komea. Hakala sanoo kasvien ja maiseman olevan hänelle tärkeitä. Linnuista hän ei niin piittaa. – En tunne edes satakieltä, nainen tunnustaa, vaikka Paratiisi tunnetaan juuri satakielistään. Moni tuntee Hiittenharjun mäntykankaan ja sen ulkoilumahdollisuudet, mutta Paratiisin luontopolku on jotain aivan erilaista, vaikka sielläkin on lehdon lisäksi mäntykangasta. Hakala arvostaa Paratiisin monipuolisia maisemia selvästi enemmän kuin Hiittenharjua. Paratiisin luontopolkua on kehitetty vähitellen. Metsähallitus on rakentanut alueelle muun muassa portaita ja kaiteita liikkumisen helpottamiseksi. Maasto on pääosin helppokulkuista, mutta täysin liikuntarajoitteisille se ei sovi. Reitin varrella on opastauluja, joissa kerrotaan alueen luonnosta. Maaston korkeuserot ovat melko suuria, esimerkiksi aluetta halkovan Maksanojan varsilla. Rantatöyräältä on jopa 27 metrin pudotus alhaalla uomassa kulkevan Kokemäenjoen pintaan. Rantalehdon puusto on lehtipuuvaltaista, sitä hallitsevat haavat, tuomet ja koivut. Alueella on kaatuneita lahopuita, joista osa on majavien kaatamia. Niiden työn jälki näkyy monien haapojen tyvellä. Tähän aikaan vuodesta Paratiisin maapohjaa peittävät valkovuokot. Tuomet ovat jo tekemässä lehteä. Ne luovat tiheään metsään hennon vihreän, keväisen sävyn. – Omituinen satumetsä, Seija Hakala sanoo. Näillä sanoilla joku paikalla ilmeisesti ensimmäistä kertaa vieraillut oli sitä kuvaillut. Hakala kehottaa tekemään polulle myös kuunteluretkiä. Kun Paratiisissa kulkee yksin ja hiljaa, kuulee parhaiten luonnon äänet.