Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Osa porilaisista senioreista uhmaa hallitusta – ” Hallitukset nyt ovat vuosien mittaan sanoneet yhtä ja toista. Minulla ei ikinä edes ole ollut flunssaa”

Porin torin ympäristössä on keskiviikkona aamulla enemmän vapaita parkkipaikkoja kuin varattuja. Paikallisliikenteen linja-autolaitureilla käyskentelee joku yksinäinen kulkija. Vuoro Viikinäisiin lähtee kello 10.30. Kyydissä ei yhtään matkustajaa. Koronavirus näkyy katukuvassa, mutta aivan tyhjää ei vielä ole. Torilla on auki kaksi kalatiskiä ja kukkakauppa. Ihmisiä kulkee tipoittain, vähemmän kuin tavallisesti. Suuri osa on päälle 70-vuotiaita, eli heitä, joiden hallitus on suositellut pysyvän kodissaan. Kauppakeskus Isossa Karhussa on jopa aavemainen tunnelma. Osa liikkeistä on sulkenut kokonaan, sitten on niitä, joissa ei ole yhtään asiakasta. Yksi kahvila pitää liikettä sitkeästi auki. Kaiksi eläkeläisrouvaa hörppii sumppia ja vaihtaa kuulumisia. Sirpa Lundén ja Raili Laine kertovat, että normaalisti seurueessa on enemmänkin väkeä. – Nuoremmat ovat jääneet pois, päälle 80-vuotiaiksi tunnustautuvat naiset virkkovat. Naisilla on selvä mielipide hallituksen ohjeesta pysyä kotona. Se on ylimitoitettua. – Minut saa viedä Harjavaltaan, jos joudun olemaan neljän seinän sisällä, Lundén tuumaa. –Me olemme sodat eläneet. Kyllä me tiedämme, mitä kurjuus on, Laine sanoo. Rouvakaksikkoa koronatartunta ei pelota. Se mikä tulee, niin tulee kuitenkin. –  Minulla on muutenkin toinen jalka haudassa. On tehty kaksi ohitusleikkausta ja pallolaajennus, Laine sanoo. – Kaikkihan johtuu siitä, että ihmisistä on tullut liian rehvakkaita, niin taivaan isä lähettää tämmöisen, Lundén tietää. Ison Karhun suuremmista ketjuliikkeistä osa on aloittanut yt-neuvottelut. Kaupankäynti on kuulemma aika lailla nolla. Vaatteiden osto ei ole päällimmäisenä ihmisten mielissä. Ääneen lausuttu tavoite on, että jospa tästä pahimmasta vaiheesta jotenkin selvittäisiin, eikä kulutus kokonaan loppuisi. Kaikkein vaikeinta on kuitenkin pienyrittäjillä. Viime vuosina vireytyneessä kauppahallissa on tavallista hiljaisempaa. Kahvituvan yrittäjä Anne Huuki-Svärd on töissä, kun ei muutakaan voi. Muita tuloja ei ole eikä tule. – Niin kauan kuin oma terveys riittää. Sama kai se on teenkö käsitöitä täällä vai kotona. Huuki-Svärd kertoo, että kulmapöydän ukkoporukka on keskiviikkona aamulla typistynyt normaalista vajaasta kymmenestä kahteen mieheen. Porilainen Raimo Suojoki, 87, ja vieressä istuva kaveri, 92, eivät hevillä jää kotiin. Suojoki käy kaupungilla joka päivä. Hän juo aamukahvit ja syö lounaan. Keskiviikkona on keittopäivä. – Minä olin aamulla ennen kahdeksaa kokeilemassa ovea. Jos jään kotiin makaamaan, niin sinne jään, Suojoki sanoo. Hän on niin ikään sitä mieltä, että hallitus voi pitää ohjeensa. – Hallitukset nyt ovat vuosien mittaan sanoneet yhtä ja toista. Ei minulla ole mitään pelättävää, eihän minulla ole ikinä edes ollut flunssaa.