Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Tämä al-Holin leiriltä palaavia odottaa Suomessa – Asiantuntija: Pelkkä epäilys ei ole peruste äidin ja lapsen erottamiseksi

Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat valmistautuneet al-Holin leirillä olevien lasten ja naisten paluuseen viime keväästä lähtien. Kaikista al-Holin leirillä olevista suomalaislapsista on tehty jo lastensuojeluilmoitus Lastensuojeluilmoituksen perusteella sosiaaliviranomaiset voivat päättää esimerkiksi siitä, sijoitetaanko lapsi asumaan äitinsä kanssa, sukulaisten luokse vai laitetaanko lapsi asumaan jonnekin kodin ulkopuoliseen laitokseen. – Yleisellä tasolla voin sanoa, että jokaisen lapsen palvelutarve selvitetään, lastensuojelun päällikkö Saila Nummikoski Helsingin kaupungista sanoo. Yhteiskunnalla on velvollisuus turvata lasten kehitys Sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Ritva Halilan mukaan Syyriasta mahdollisesti saapuvat lapset ja äidit tulevat olemaan täysin sosiaalipalveluiden ja yhteiskunnan palveluiden varassa. – Aikuiset voivat itse päättää, ottavatko he tarjottuja sosiaali- ja terveyspalveluita vastaan, mutta lasten kohdalla yhteiskunnalla on velvollisuus turvata lapsen kehitys, Halila sanoo. Halila kertoo, että äidin kohdalla epäily terroristisesta rikoksesta ei automaattisesti johda esimerkiksi lapsen kiireelliseen sijoitukseen. – Jos äitiä epäillään jostakin, se ei ole sellainen peruste, jolla lapsi ja äiti voitaisiin automaattisesti erottaa toisistaan. Kyse on kokonaisarvioinnista, miten lapsen kasvuympäristö vaikuttaa lapsen kehitykseen ja kasvuun. Luotettavan näytön saaminen vaikeaa Kun al-Holin leirillä Syyriassa olevia suomalaisia naisia ennemmin tai myöhemmin palaa Suomeen, heistä jokaisesta tehdään esiselvitys. – Poliisi selvittää kaikkien suomalaisten aikuisten osalta, onko heitä kenties syytä epäillä rikoksesta tai rikoksista, kertoo sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen . – Näissä tapauksissa kyseeseen saattavat tulla lähinnä sotarikokset tai terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset. Koska mahdolliset rikokset on tehty ulkomailla, rikostutkinnallinen ja oikeudellinen prosessi poikkeaa jossain määrin normaalista. – Jos henkilöä on esiselvityksen perusteella syytä epäillä ulkomailla tehdystä rikoksesta ja hänet voidaan asettaa syytteeseen Suomessa. Esitutkinta alkaa vasta, kun valtakunnansyyttäjänvirasto antaa luvan, Mankkinen selittää. – Se on se ero. Kun epäilty rikos on tapahtunut ulkomailla, tarvitaan valtakunnansyyttäjänviraston lupa. Tämän jälkeen prosessi on normaali. Asia etenee oikeuteen, jos on edetäkseen. Tässä tapauksessa ulkomaat tarkoittavat lähinnä Irakia tai Syyriaa. Mahdollisessa rikostutkinnassa se tietää hankaluuksia luotettavan oikeudellisen näytön saamisessa, sillä todisteet ovat siellä. – Lisäksi lainsäädännössä on tapahtunut viime aikoina muutoksia. Joudutaan kysymään, mikä teko on milloinkin ollut rangaistavaa, muistuttaa Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen . Hänen mielestään luotettavan näytön hankkiminen on epäillyissä rikostapauksissa todella hankalaa, ellei peräti mahdotonta. Myös Mankkinen pitää oikeudessa kestävän näytön saamista ongelmallisena. Hän muistuttaa kuitenkin, että kansainvälinen viranomaisyhteistyö on kehittynyt. – Sitä paitsi kaikki maat joutuvat miettimään näitä samoja asioita. Sitä kautta voimme saada yhteisiä menettelyjä ja käytäntöjä, Mankkinen arvelee. Leirin naisten taustat ovat vaihtelevia Suomen viranomaisilla on melko tarkat tiedot al-Holin leirillä Syyriassa olevista suomalaisista. Leirillä on kymmenkunta suomalaista naista ja kolmisenkymmentä lasta. Suurin osa lapsista on hyvin pieniä. Yli puolet heistä on tiettävästi alle viisivuotiaita, ja osa heistä on syntynyt leirillä. Joukossa on myös muutamia orpoja. Leiri on kurdiviranomaisten hoidossa. Tämänhetkisten tietojen mukaan on yksinomaan heidän päätettävissään, ketkä leiriltä saavat poistua, eikä lasten todennäköisesti sallita lähtevän sieltä ilman ainakin toista vanhempaansa. Orpolapset ovat poikkeus. Kaikkiaan al-Holissa on vajaat 70 000 naista ja lasta. Heistä noin 60 000 on syyrialaisia tai irakilaisia. Loput edustavat muita kansallisuuksia. He asuvat leirissä omalla alueellaan erittäin haastavissa oloissa. Isisin alueella eläneiden ja leirille päätyneiden suomalaisnaisten tarinat ja taustat ovat vaihtelevia. Osa on mennyt Suomessa naimisiin maahanmuuttajataustaisen muslimimiehen kanssa, kääntynyt itsekin muslimiksi ja lähtenyt miehen mukana esimerkiksi Syyriaan. Osa on avioitunut vastaavalla tavalla ulkomailla ja osa on lähtenyt alueelle omin päin. Joukossa on myös naisia, jotka ovat itsekin maahanmuuttajataustaisia. Leiriltä ei tiettävästi ole toistaiseksi palannut yhtään suomalaista.