Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Lakutehdas tarjoaa uutta alkua ja kotia paperitehtaiden varjossa – Kouvolassa on omiensa joukossa, jos pääsee sisälle paikallisten luonteenlaatuun, sanoo ex-ministeri

Leveän puistikon reunalla kököttää kolmikerroksinen punatiilellä ja kermankeltaisilla elementeillä verhoiltu kerrostalo. Sellainen voisi sijaita missä tahansa pienessä tai vähän suuremmassa suomalaiskaupungissa. Nyt ollaan kuitenkin Kouvolan Kuusankoskella. Ainakin yksi talon asunnoista on vaihtanut hiljattain omistajaa, odottaa remonttia ja uutta asukasta. Kuka ikinä hän onkaan, hän saa asunnon ilmaiseksi, eikä muutosta tarvitse huolehtia. Tähän miljööseen asettuu se henkilö, joka voittaa Kouvolan Lakritsin ja Järvenpään K-Citymarketin Uusi alku Kouvolassa -kilpailun. Hän saa työpaikan lakritsitehtaalta ja oman yksiön Kuusankoskelta seitsemän kilometrin päässä Kouvolan keskustasta. – Todennäköisesti hänestä tulee hetkeksi julkisuuden henkilö. Ehkä näin on helpompikin tulla Kouvolaan kuin että tulisi ihan muuten vain, arvioi kaupunginvaltuutettu ja entinen työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (sin.). Oma identiteetti on vahva Nyky-Kouvola on syntynyt vuonna 2009, kun kuusi kuntaa löi hynttyyt yhteen ja muodosti pinta-alaltaan lähes puolta Kymenlaaksoa vastaavan kaupungin. Lakritsitehtaan tuleva työntekijä muuttaa Kuusankoskelle, joten olemme pyytäneet oppaaksi näillä main käytännössä koko elämänsä viettäneen Lindströmin. Ihan siltä varalta, että kuusaalainen identiteetti sykkisi vielä vahvana. – Se on muuten hemmetin vahva, ja vahvistunut vain. Menee vielä vuosia ennen kuin täällä aletaan sanoa, että ollaan Kouvolasta, sanoo Lindström. Itsenäisenä kaupunkina Kuusankoski oli suhteellisen pieni alue. Se koostui kolmesta osasta, keskustasta, Voikkaasta ja Pilkanmaasta. Kouvolaan sulautetuista kunnista se oli asukasluvultaan toiseksi suurin. Ex-ministeri pitää Kuusankoskea kuntaliitoksen voittajana. Sen sijainti Kouvolassa on niin keskeinen, että kun palveluita on alettu keskittää, niitä on keskitetty usein tänne. Alueelta löytyy kaupungin suurin konserttisali sekä kaakon suurin ostoskeskus. – Ja keskusta on täysin uusittu. Onneksi, tämä oli ennen ihan DDR. Suomen suurin muuttotappioalue Lindström osoittelee ajomatkan aikana oikealle ja vasemmalle. Tuolla oli lapsuuden koulutie, tuolla hän onki ja hyppi tukkinipuilta toisille. Tuossa oli tehtaan asuntoja, tuossakin. On kuin Kymmene Oy olisi rakentanut Kuusankoskella kaiken. Ainakin se on vaikuttanut kaikkien elämään. – Onhan tämä muuttunut järkyttävän paljon, Lindström sanoo. Nykyisen Kouvolan alueen asukasmäärä kasvoi vielä 1980-luvulle asti, mutta kääntyi sitten laskuun. Nyt reilut 10 vuotta suurkunnan muodostamisen jälkeen asukkaita on 82 000, 7 000 vähemmän kuin alussa. 1970-luvun loppupuolella Kouvolan alueella pyöri parhaimmillaan lähemmäs 30 kartonki- ja paperikonetta. Nyt niitä on viisi. Lindström kuvailee Kouvolaa moniongelmaiseksi. Työpaikkoja on lähtenyt, väestö ikääntyy, lasten määrä vähenee, oma vanha alakoulu on lakkautettavien listalla. – Tämähän on Suomen suurin muuttotappioalue, jonka asukasluvun ennustetaan putoavan alle 70 000:n vuonna 2040. Jos mistä tahansa kaupungista lähtee 4 000 hyväpalkkaista teollisuuden työpaikkaa, kyllä se näkyy. Kouvolan Lakritsin kampanja on hänen mielestään loistava. – Täällä oli vuosia sellainen pysähtyneisyyden aika, ettei mitään uutta haluttu keksiä, kun oli tehtaat. Uutta paperitehdasta tänne ei tule. Tällaista herättelyä me tarvitsemme. Sielunmaisema on joella Pilkanmaan ja Voikkaan jälkeen Lindströmin kotiseutukierros päättyy keskustaan. Olemme kiertäneet läpi luonnon, Kuusankosken urheilu- ja liikuntamahdollisuudet sekä kulttuuripaikat ja yöelämän. Viimeinen kohde on vanhan paperitehtaan tiloissa toimiva Taideruukki. – Kaikki on tässä lähellä, ja julkinen liikenne toimii yllättävän hyvin. Auto ei ole välttämätön. Ja täältä saa komean pytingin samalla hinnalla, jolla Helsingistä saa pienen asunnon. Lindström sanoo, että parasta Kuusankoskella ovat ihmiset. Hän kuvailee heitä vaatimattomiksi ja pessimistisiksi, omalla tavallaan synkkämielisiksi ja mustan huumorin ystäviksi. – Siitä huolimatta täällä ollaan yhtä suurta perhettä, asutaan pitkään ja tunnetaan ihmiset hyvin. Alussa luonteenlaatuun voi olla vaikea päästä sisälle, mutta kun pääsee, on omiensa joukossa, Lindström sanoo. Lindströmille tärkeimpiä paikkoja Kuusankoskella on Kymijoki. Joskus kauan sitten se oli Venäjän ja Ruotsin raja. Lindström seisoo Virtakiven kohdalla itärannalla, siinä mistä Venäjä alkoi reilut 200 vuotta sitten. – Siinä se on, sielunmaisema. Tänne minä tuon, jos joku haluaa katsomaan. Entä millaisia terveisiä Lindström haluaisi lähettää pian lähelle muuttavalle uudelle naapurille? – Että tervetuloa vain, ei täältä mitään puutu. Palvelut ovat lähellä ja luontoa piisaa. Yksi markkinointitempaus muiden joukossa Kouvolan Lakritsi pitelee majaansa vanhassa teollisuusrakennuksessa Kouvolan keskustan laidalla. Lakutehtailija Timo Nisula sanoo, ettei Uusi alku Kouvolassa loppujen lopuksi ole yrityksen rekrytointikampanja, eikä siinä ole edes taloudellisesti mitään järkeä. – Tämä on vähän niin kuin koko Kouvolan markkinointioperaatio, mutta jos sillä voidaan muuttaa yhden ihmisen elämä ja se on hauskaa, miksi ei tehdä sitä? Vaikka kampanja herättää huomiota, täysin uniikki se ei ole. Pohjoissavolainen Iisalmi on etsinyt koeasujia, joille se on luvannut tarjota asunnon, savonlinnalaiset on valjastettu tekemään hakemuksia, joissa nämä etsivät uusia naapureita. Sodankylä maksaa vuoden palkat tubettajalle, joka lähti vaihtoon kuntaan. Jopa muuttovoittoa saava Seinäjoki hankki "taivastelijan" kymmeneksi päiväksi töihin. – Jokaisen kaupungin pitäisi tehdä tällaista, Nisula sanoo. Muualla kaupunki on ollut aloitteellinen toimija räväköiden kampanjoiden pystyyn polkaisemisessa. Uusi elämä Kouvolassa -kilpailu on lähtöisin yrityksiltä, ja kaupunki on lähtenyt siihen mukaan vasta myöhemmin. – Ei ole kenenkään etu, että täältä muuttaa ihmisiä pois. Meidän etumme on, että tänne tulee hyviä veronmaksajia ja hyviä työntekijöitä, jotka haluavat meille töihin. Vielä Nisula ei tosin osaa sanoa, minkälaista ihmistä Kouvolaan edes haetaan. Kaupunkiin täytyy kuitenkin olla valmis sitoutumaan edes joksikin aikaa. Ilmaisen asunnon kuittaaminen ja välitön lähtö ei tule onnistumaan. – Jos löytäisimme sellaisen kaverin, jolla kaikki ei ole mennyt elämässä hyvin, ja voisimme antaa aidosti uuden alun, se olisi mahtavaa. Hyvällä asenteella ja hyvällä tarinalla pääsee pitkälle. Voimme opettaa kaiken muun paitsi hymyilemään.