Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Ruotsi esittää tukevansa Suomea kriisitilanteessa viidellä tuhannella sotilaalla – Asiantuntijan mukaan kyseessä on vasta esitys, joka ei ole sitova

Ruotsin esityksestä tukea Suomea kriisitilanteessa viidellä tuhannella sotilaalla ei kannata tehdä liian pitkiä johtopäätöksiä, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja Antti Pihlajamaa . – Se on merkittävä ja kunnianhimoinen lausunto, ja asia on ilmaistu siinä aika suorin sanankääntein, Pihlajamaa toteaa. Hän muistuttaa, että kyseessä on vasta esitys. Ruotsin tänään julkaiseman vuosien 2020–2025 puolustuslinjauksen mukaan Ruotsi on valmis lähettämään viisi tuhatta sotilasta Suomen avuksi kriisitilanteessa, tai jos lähialueilla on sota. Asiasta uutisoi SVT . Pihlajamaa muistuttaa, että kaikki maat laativat suunnitelmia ja ehdotuksia omaan puolustukseensa ja puolustusyhteistyöhön liittyen, mutta vasta ajan myötä selviää, toteutuvatko suunnitelmat. – Ensi vuosikymmenellä nähdään, mitä tämä uusi ehdotus tulee merkitsemään. Osoitus maiden välisestä yhteistyöstä Ruotsin esitys sotilaallisesta tuesta ei ole sitova, eikä se lupaa Suomelle apua kriisitilanteessa. Pihlajamaa näkee esityksen osoituksena maiden välisestä yhteistyöstä. – Suomi ja Ruotsi näkevät turvallisuusympäristön pitkälti aika samalla tavalla, vaikka suoristuskykyjen suhteen ollaan eri vaiheessa. Suomi ja Ruotsi tekevät puolustusyhteistyötä, mutta mailla ei ole sopimusta yhteisestä puolustuksesta. Pihlajamaa ei lähde arviomaan tarkemmin, kuinka suuri merkitys viidellä tuhannella ruotsalaissotilaalla olisi Suomen puolustukselle. Suomen sodanajan vahvuus on 280 000 sotilasta, joten siinä valossa viisi tuhatta ei ole iso lisäys. Joukkojen merkittävyys riippuisi hänen mukaansa paljon siitä, minkälainen kriisi olisi ja minkälainen joukko olisi kyseessä. – Se riippuisi siitä, olisiko kyseessä prikaati, joka on harjoitellut yhdessä vai erilliset joukot, jotka ovat yhteensä prikaatin suuruiset. Niiden suorituskyvyssä on aika suuri ero. Voimakkaita panostuksia Ruotsin puolustusvoimiin Raportissa ehdotetaan voimakkaita lisäyksiä Ruotsin asevelvollisten määrään, sodanajan vahvuuteen ja puolustusvoimien määrärahojen lisäystä. Pihlajamaan arvion mukaan raportti osoittaa, että Ruotsi jatkaa määrätietoisesti puolustusvoimiensa kehittämistä. – Ruotsi on ehkä palauttamassa puolustusvoimiaan siihen kylmän sodan ajan asentoon, josta se luopui 1990- ja 2000-luvun alussa, kun he arvioivat Itämeren turvallisuustilannetta eri tavalla kuin nyt, Pihlajamaa toteaa. Raportin ehdottamat panostukset puolustusvoimien kehittämiseen vaativat todella suuria rahasummia ja mitään varmuutta ei ole rahojen riittävyydestä, huomauttaa Pihlajamaa. – Jos kaikki uudistukset toteutuvat, Ruotsin puolustusvoimat ovat sen jälkeen suorituskykyisemmät kuin tällä hetkellä. Oikaisu 15.5. klo 10.00 Jutun kuvatekstissä mainittiin virheellisesti, että kuvassa on Suomen ilmavoimien Jas 39 C Gripen. Suomella ei ole Jas 39 C Gripen -hävittäjiä. Kuvan Jas 39 C Gripen on Ruotsin ilmavoimien. Jutun kuvatekstissä hävittäjän nimi oli kirjoitettu virheellisesti. Oikea nimi on Jas 39 C Gripen. Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin (sd.) asettaman valmisteluryhmän laatima loppuraportti vuosien 2020–2025 puolustuslinjauksista julkaistiin tiistaina. Ruotsi aikoo nostaa asevelvollisten vuosittaisen määrän 3 000:sta 8 000:aan. Sodanajan vahvuus nostetaan 60 000 sotilaasta 80 000:aan. Luvuissa on mukana kodinturvajoukot. Sukellusveneiden määrä ehdotetaan nostettavaksi neljästä viiteen. Hävittäjien määrää lisätään. Nykyiset Jas 39 C/D:t pidetään käytössä sen jälkeen, kun uudet Jas 39 E:t otetaan käyttöön. Ruotsi perustaa neljä uutta puolustusvoimien yksikköä. Puolustusmenoihin esitetään yli 460 miljoonan euron vuosittaista lisäystä vuoteen 2025 saakka. Tämä nostaisi Ruotsin puolustusmenot lähes 7,9 miljardiin euroon, mikä vastaisi 1,5 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.