Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kesän päätteeksi julkaistava koronasovellus kertoo korona-altistuksesta vain käyttäjälle itselleen – "Koodista ei voi seurata, kuka on kyseessä tai missä hän on kulkenut"

Suomalaisilla pitäisi olla reilun kuukauden päästä saatavilla kännykkäsovellus, joka kertoisi käyttäjälleen, jos tämä on ollut koronaviruksen saaneen ihmisen lähellä. Sovellusta valmistaa teknologiayritys Solita. Sille sovelluksen teknistä toteutusta suurempi haaste on, että sovellus uskalletaan ja osataan ottaa käyttöön. – Jotta saisimme tarpeeksi hyötyä tästä sovelluksesta, meidän suomalaisten tulisi uskaltaa ladata sovellus. Se on yllättävän suuressa merkityksessä tässä kokonaisuudessa, sanoo Solitan terveys- ja hyvinvointitoimialan johtaja Risto Kaikkonen. Älypuhelimiin ladattavan sovelluksen on tarkoitus auttaa jäljittämään uudelle koronavirukselle altistuneita. Se toimii lähettämällä bluetooth-yhteydellä lähiympäristön toisiin puhelimiin anonyymia seurantakoodia. Kun kaksi sovellusta käyttävää puhelinta ovat tarpeeksi kauan riittävän lähellä toisiaan, ne tallentavat toistensa koodit omaan muistiinsa. Jos sovelluksen käyttäjä sairastuu, hän voi lähettää oman koodinsa Kelan hallussa olevaan taustajärjestelmään. Muissa puhelimissa sovellukset vertaavat järjestelmään lähetettyjä koodeja niihin, joita ne ovat itse kohdanneet. Jos yhteys löytyy, käyttäjä saa tiedon mahdollisesta altistumisesta puhelimessa ja ohjeet jatkotoimia varten. Käyttäjä voi saada linkin Omaolo-palveluun oirearviointiin tai terveydenhuollon puhelinnumeron. Teknologia-asiantuntija Sami Köykkä Solitalta kertoo, että koodit ovat satunnaisnumeroita, joista ei voi tunnistaa käyttäjää. Ne poistuvat puhelimesta automaattisesti kolmen viikon jälkeen. – Koodista ei voi millään tavalla seurata, kuka on kyseessä tai missä hän on kulkenut. Edes THL tai sovelluskehittäjä eivät saa tätä tietoa, Köykkä painottaa. Vastaava sovellus käytössä useissa maissa Tekijät korostavat tunnistamattomuuden tärkeyttä. Sovellus ei kerro, missä ja milloin altistuminen tapahtui – saati sitten, keneltä mahdollinen tartunta voisi olla peräisin. Kohtaamistiedot sijaitsevat käyttäjän puhelimessa yhden ison keskustietokannan sijaan. Myös koodien vertailu tapahtuu itse puhelimissa. Kyseessä on käyttäjien yksityisyydensuojaa kunnioittava hajautettu periaate. Tietoturva on tekijöiden mukaan avain siihen, että sovellus on mahdollisimman houkutteleva. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiahon mukaan esimerkit muualta Euroopasta tukevat oletusta. – Euroopassa vaikuttaa hyvin pitkälti siltä, että nämä hajautetut järjestelmät ovat niitä, joita ihmiset ovat suostuneet ottamaan käyttöön, Yrttiaho sanoo. Solitan sovellusta vastaava järjestelmä on käytössä esimerkiksi Sveitsissä, Puolassa, Italiassa ja Latviassa. Sovellukset ovat Köykän mukaan hyvin samankaltaisia ja saaneet pääosin hyvän vastaanoton: Saksassa sovelluksella on useita kymmeniä miljoonia käyttäjiä. Sen sijaan Norjassa hallinto päätti lopettaa maan oman sovelluksen käytön. Siellä tiedot kerättiin nimenomaan keskitetysti. Applikaatio ei korvaa jäljittäjiä tai tee karanteenipäätöksiä Hajauttaminen antaa käyttäjälle paljon valtaa. Sovellus ei lähetä tietoja viranomaisille ilman hänen lupaansa. Jos käyttäjä saa tiedon altistumisesta, kukaan muu ei saa automaattisesti tietää siitä. – Kun käyttäjä saa ilmoituksen altistuksesta, hän voi olla piittaamatta siitä, Köykkä myöntää. – Käyttäjä pystyy koska tahansa myös lopettamaan seurannan sekä poistamaan sovelluksen ja sen tallentamat tiedot. Sovellus ei myöskään anna koronadiagnooseja tai jaa karanteenipäätöksiä. Ne ovat yhä terveydenhuollon ammattilaisten tehtäviä. Sovelluksen on vain tarkoitus nopeuttaa altistuneen hakeutumista terveydenhuollon piiriin. THL:n Yrttiaho huomauttaa, että altistunut voidaan yhä jäljittää perinteisen jäljitystyön, kuten haastattelujen avulla. Sovelluksen tarkoitus ei olekaan korvata terveydenhuollon henkilökuntaa. – Tämä on yksi työkalu lisää siihen, että olemme yhteiskuntana paremmin varautuneet mahdolliseen toiseen aaltoon. Jos toinen aalto tulee, pystymme jatkamaan mahdollisimman normaalia elämää, ja erilaisia rajoitustoimenpiteitä tarvitaan vähemmän, hän sanoo. Sovelluksella häiriköinti on estetty siten, että kukaan ei voi lähettää tietojaan taustajärjestelmään eli ilmoittautua sairaaksi ilman terveydenhuollon diagnoosia. Kielenhuolto tukee koodareita Toimivaan tuotteeseen kuuluu myös se, että sitä on selkeä käyttää. Projektissa on koodarien ohella mukana esimerkiksi kielenhuollon asiantuntijoita. Selkeäkielisyyttä käydään läpi myös THL:n kanssa, joka on kevään aikana tiedottanut koronaviruksesta 18:lla eri kielellä. – Kaikkien tekstien pitää olla niin yksinkertaisia ja yksiselitteisiä, että käyttäjä voi toimia tarpeen vaatimalla tavalla, Kaikkonen sanoo. Itse sovellus on aluksi saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Englanninkielinen versio on tarkoitus saada käyttöön mahdollisimman pian tämän jälkeen. – Sen jälkeen pitää tarkastella tilannetta, tuleeko tarvetta muille kielille, THL:n Aleksi Yrttiaho sanoo. Helppokäyttöisyyttä on sekin, ettei sovellus vaadi käyttöönoton jälkeen käyttäjältä toimenpiteitä. Sovellus kommunikoi muiden puhelinten kanssa bluetooth-yhteyden avulla. Sovelluksen toiminnan edellytyksenä on siis vain se, että se saa luvan käyttää bluetoothia, yhteys on kytketty päälle ja puhelin käyttäjän mukana. Sovellus toimii lähes kaikissa älypuhelimissa Tärkeä osa helppokäyttöisyyttä on, että käyttäjä voi ylipäänsä ladata sovelluksen. Kaikille se ei ole mahdollista. Tilastokeskuksen tietojen mukaan 83 prosenttia suomalaisista omistaa älypuhelimen. Laitteen puuttuminen on sitä yleisempää, mitä vanhemmasta väestöryhmästä on kyse. Puute on sikäli huomattava, että ikäihmisiä on pidetty koronaviruksen aiheuttaman taudin erityisenä riskiryhmänä. Toinen rajaava tekijä sovelluksen käytölle voi olla puhelimen ikä. Applen puhelimissa käyttöjärjestelmänä pitää olla vähintään tänä vuonna julkaistu iOS 13.5, Android-puhelimissa puolestaan Android 6. Lisäksi niissä pitää olla tietty bluetooth-tuki, joka löytyy Yrttiahon mukaan lähes kaikista puhelimista vuodesta 2016 alkaen. – Lähes kaikilla, joilla on älypuhelin, pitäisi olla riittävän uusi puhelin tämän sovelluksen käytölle. Yrttiaho viittaa Oxfordin yliopiston mallinnukseen, jonka mukaan sovelluksen täyshyöty saavutetaan, kun tietyn alueen väestöstä 56 prosenttia ottaa sen käyttöön. Vaikka käyttäjämäärä olisi pienempi, sovellusta käyttävä väestö saa kolmanneksen vähemmän tartuntoja. Hyöty korostuu sitä enemmän, mitä suuremmasta paikkakunnasta on kyse. – Pienemmälläkin käyttäjämäärällä voidaan saavuttaa nopeammin altistuneita ja vähentää siten taudin leviämistä. Lakimuutos on tarpeen Jäljityssovelluksen on tarkoitus tulla ladattavaksi Applen ja Googlen sovelluskauppoihin 31. elokuuta. Sitä aiemmin sovellus ei edes voi tulla saataville, sillä sen käyttö edellyttää tartuntatautilain muutosta. Määräaikainen muutos astuu voimaan elokuun viimeinen päivä ja on voimassa maaliskuun loppuun. THL valitsi Solitan sovelluksen kehittäjäksi kesäkuun alussa. Köykän mukaan kehitystyö on tiukasta takarajasta huolimatta aikataulussa. – Hyvin palaveripitoista ja toiminnantäyteistä on. Koodaajat tekevät tietenkin hyvää vauhtia töitä, ja edessä on koko ajan entistä enemmän sovelluksen viimeistelyä ja testausta, Köykkä sanoo. Yhtiö kiinnostunut tarjoamaan sovellusta myös ulkomaille Solitalla on Suomen ohella toimistot Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Belgiassa ja Virossa. Kaikkonen myöntää, että yritys on kiinnostunut edistämään sovelluksensa käyttöä myös muissa maissa, jotka sellaista eivät ole ottaneet vielä käyttöön. Asiaa helpottaisi se, että lähes kaikilla sovelluksilla on ollut yhteinen pohja: Googlen ja Applen tekemä rajapinta, joka toimii puhelinten käyttöjärjestelmissä. – Jokaisessa maassa on silti vähän erityyppinen terveydenhuolto, jolloin se, miten sovellus sopii yhteen kansallisen terveydenhuollon järjestelmiin, on vähän toinen juttu, Kaikkonen toppuuttelee. Mahdollisten myöhempien epidemioiden hillitsemiseen sovellusta ei välttämättä voisi käyttää ainakaan suoraan. Yrttiahon mukaan Euroopan maat ovat lähteneet liikkeelle siitä, että nyt tehtävillä sovelluksilla on tietty määräaikainen käyttötarkoitus. – Mikäli tällaista sovellusta halutaan käyttää muiden vastaavasti leviävien virusten kanssa, niin silloin tulee tarkastella tartuntatautilakia, hän sanoo.