Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Ihmiskaupan ongelmat kasvavat vauhdilla: Pakkotyötä, pakkoavioliittoja, kerjäämiseen pakottamista, seksuaalista hyväksikäyttöä...

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin vuonna 2019 ennätysmäärä uusia asiakkaita, kertoo Ihmiskaupan auttamisjärjestelmä tiedotteessaan. 229 uudesta asiakkaasta 70 henkilön on arvioitu joutuneen ihmiskauppaan liittyvän hyväksikäytön kohteeksi Suomessa. Tämä on huomattavasti enemmän kuin edellisvuosina. Yleisimmin Suomessa hyväksikäytettyjen henkiöiden arvioitiin joutuneen pakkotyöhön. – Pakkotyötä on tehty ravintola-alalla, siivousalalla sekä rakennustyömailla. Pakkotyön piirteitä on havaittu myös yksityisten perheiden kotiapulaisena pitämien henkilöiden olosuhteissa sekä maatiloilla tehtävässä työssä, Ihmiskaupan auttamisjärjestelmä toteaa tiedotteessaan. Pakkotyöhön Suomessa mahdollisesti joutuneita henkilöitä otettiin vuonna 2019 asiakkaaksi 33. – Pakkotyön uhriksi on tunnistettu muita kuin Suomen kansalaisia, mutta työantajapuolella tavataan toisinaan myös suomalaisia. Ylitarkarkastaja Katri Lyijynen Migristä sanoo, että ilmi tulleiden tapausten nopea kasvu lyhyessä ajassa ei yksiselitteisesti kerro siitä, että itse ongelma olisi kasvanut samassa suhteessa. – Koulutus ja tiedotus ovat lisänneet tietoisuutta asiasta. Esimerkiksi viranomaiset osaavat tunnistaa ongelman aiempaa paremmin. Toinen syy on Lyijysen mukaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvu erityisesti vuonna 2015, jolloin Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. – He joutuvat helposti hyväksikäytetyiksi. Kahdessa vuodessa ihmiskaupan auttamisjärjestelmän asiakasmäärä on yli kaksinkertaistunut. 20 pakkoavioliiton uhriksi Suomessa hyväksikäytetyistä henkilöistä 20:n arvioidaan joutuneen pakkoavioliittoon liittyvän ihmiskaupan uhriksi. – Luku sisältää tapaukset, joissa avioliitto on solmittu tai sen solmimista on vaadittu Suomessa sekä tapaukset, joissa liitto on alkanut ulkomailla ja jatkunut perheen saavuttua Suomeen. Tapaukset paljastuvat usein viranomaisen puuttuessa lähisuhdeväkivaltaan. – Poliisi, vastaanottokeskukset ja turvakodit ovatkin avainasemassa pakkoavioliiton uhrien tunnistamisessa. Suomessa havaittiin viime vuonna myös kerjäämään pakottamista, rikolliseen toimintaan pakottamista sekä seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa. Tiedot käyvät ilmi Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tuoreesta tilannekatsauksesta. Yhteydenottoja uhreilta ja huolestuneilta kansalaisilta Auttamisjärjestelmä sai viime vuonna kasvavassa määrin yhteydenottoja henkilöiltä, jotka arvelevat joutuneensa ihmiskaupan tai muunlaisen hyväksikäytön kohteeksi Suomessa. – Toisinaan yhteyttä ottanut henkilö haluaa ainoastaan pohtia omaa tilannettaan ja vaihtoehtojaan. Auttamisjärjestelmä tarjoaa tällöin keskusteluapua ja ohjausta. Yhteyttä ottaneelle voidaan tarjota myös ohjausta muiden palveluiden piiriin, jos hän ei ole joutunut juuri ihmiskaupan uhriksi tai ei kykene irtautumaan tilanteestaan. Myös yhteydenotot huolestuneilta kansalaisilta ovat vuoden aikana selvästi lisääntyneet. – Joku on saattanut huomata tutun lounasravintolan työntekijän olevan väsynyt ja jatkuvasti töissä. Seksinostajaa on jäänyt huolestuttamaan seksiä myyneen henkilön tilanne. Asiakasmäärä kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa Ihmiskaupan auttamisjärjestelmän mukaan palveluiden piirissä oli viime vuoden lopussa yhteensä 676 henkilöä. – Heistä 521 on otettu auttamisjärjestelmään, koska he ovat voineet joutua ihmiskaupan uhriksi. Heistä 48 on otettu asiakkaaksi alaikäisenä, tosin huomattavasti suurempi joukko on joutunut hyväksikäytetyksi ollessaan alaikäinen. Lisäksi palveluiden piirissä on 521 asiakkaan yhteensä 155 alaikäistä lasta. 31.12.2018 palveluiden piirissä oli 455 henkilöä ja vastaavaan aikaan vuonna 2017 yhteensä 322. Kahdessa vuodessa asiakasmäärä on siis yli kaksinkertaistunut. Auttamisjärjestelmän mukaan valtaosa asiakkaista on joutunut ihmiskaupan uhriksi Suomen ulkopuolella, mutta on Suomessa edelleen auttamistoimien tarpeessa kokemansa, usein pitkäaikaisen hyväksikäytön vuoksi. Yleisimmin ulkomailla hyväksikäytetty on joutunut seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhriksi. Suomessa tätä ihmiskaupan lajia tunnistetaan auttamisjärjestelmän mukaan edelleen erittäin huonosti. Mitä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tekee? – Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tehtävä on auttaa ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä, heidän alaikäisiä lapsiaan sekä ihmiskaupparikoksen tutkinnassa avustavia henkilöitä. Se auttaa yhdenvertaisesti sekä suomalaisia että ulkomaalaisia ihmiskaupan uhreja. – Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on viranomainen, joka tarjoaa asiakkaalleen neuvontaa ja ohjausta, sosiaalipalveluita, terveydenhuoltopalveluita, vastaanottorahaa tai toimeentulotukea, turvallisen majoituksen sekä tulkki- ja käännöspalveluita. – Jos asiakas haluaa palata kotimaahansa, hän saa tukea vapaaehtoiseen kotiinpaluuseen. – Lisäksi asiakas saa lainmukaista oikeusapua sekä oikeudellista neuvontaa. – Auttamisjärjestelmä toimii Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä ja sillä on Suomessa kolme toimipistettä (Lappeenranta, Helsinki ja Oulu). – Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on toiminut vuodesta 2006. Se on osa Maahanmuuttovirastoa ja toimii sisäministeriön alaisuudessa. – Auttamisjärjestelmä ylläpitää valtakunnallista ihmiskauppa.fi -sivustoa sekä 24/7 päivystävää infopuhelinta numerossa 02954 63 177. Lähde: Migri