Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Jälleen tyhjä koulutuslupaus? Korkeakoulut eivät saa euroakaan uusiin aloituspaikkoihin - "Oppilaskohtainen rahoitus laskee, kun sen hallitusohjelman mukaan piti nousta"

Korkeakoulujen tyytyväisyys budjettilupauksiin vaihtui hienoiseen hämmennykseen, kun selvisi, että uusiin aloituspaikkoihin ei olekaan rahoitusta. Kyse on opetusministeriön esittämästä 40 miljoonasta eurosta, joka karsittiin budjettiriihessä. – Laskelma lähtee siitä, että vuosittain lisättäisiin 5 000 uutta aloituspaikkaa. Aloituspaikan hinta on 8 000 euroa. Aloituspaikkojen volyymi asteittain kasvaisi, jos koulutuslaajennus tehdään pysyväksi. Vuosittainen euromäärä sen vuoksi myös nousee, sanoo opetusneuvos Jorma Karhu opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Nyt pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus lupaa budjettiesityksessään nostaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 60 miljoonalla eurolla, mutta ei anna euroakaan hallitusohjelmassa lueteltujen uusien tehtävien hoitoon. Niitä ovat aloituspaikkojen lisääminen ja hakijasuman purkaminen. – Jos rahat uusiin aloituspaikkoihin on tarkoitus ottaa nykyisestä rahoituksesta, pitää ymmärtää, että jostain on luovuttava. Käytännössä oppilaskohtainen rahoitus tulee siinä tapauksessa laskemaan, kun sen pitäisi hallitusohjelman mukaan nousta, sanoo johtaja Laura Rissanen Sivistystyönantajista. Yliopistot päättävät aloituspaikoistaan Yliopistot ja ammattikorkeakoulut joutuvat ottamaan asiaan kantaa opetusministeriön kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa. Jo lähiviikkoina ne joutuvat vastaamaan ministeriön vuosien 2020–2024 sopimuskautta koskevaan suunnittelukyselyyn. Siinä yliopistot ja ammattikorkeakoulut kertovat muun muassa tutkintotavoitteensa. – Vuoropuhelun aikana selviää, minkälaisia haluja niillä on ylipäätään aloituspaikkojen lisäämiseen. Sehän on yliopistojen omissa käsissä niiden autonomian vuoksi. Ministeriön ohjaus tulee tutkintotavoitteen kautta, sanoo opetusneuvos Jorma Karhu. Tutkintoja saadaan lisää myös valmistumista nopeuttamalla ja kansainvälisillä opiskelijoilla. Myös se on auki, mihin tutkintoihin aloituspaikkoja tarvittaisiin lisää. Opetushallituksen yhteydessä toimiva Osaamisen ennakointifoorumi arvioi työvoiman tarpeen eri aloilla. Sen alustavien arvioiden mukaan tutkintoja tarvittaisiin lisää erityisesti yliopistoihin, vaikka hallitusohjelmassa puhutaan terveydenhuollon ja esiopetuksen työvoimatarpeista. – Ylipäätään kautta linjan tutkintoja tarvittaisiin sekä yliopistoista ja ammattikorkeakouluista lisää, Karhu toteaa. Ennakointifoorumi on alustavasti arvioinut, että aloituspaikkoja tarvittaisiin lisää tekniikan ja kaupallisille aloille yliopistoihin. Ministeriölläkään ei suunnitelmaa Rinteen hallituksen ohjelmassa yliopistojen ja korkeakoulujen tulevaisuutta linjataan seuraavasti: "Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -työssä on sitouduttu korkeakoulutettujen määrän nostamiseen 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan etsitään ratkaisuja hallituskauden aikana lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi." – Tarkoitus on, että volyymia nostettaisiin asteittain. Tarkkaa suunnitelmaa käytännön toteutuksesta ei ole, sanoo Karhu. Suuruusluokkana 5 000 uutta aloituspaikkaa vuosittain täyttäisi kuitenkin 50 prosentin tavoitteen. Hallituksen esitys paikkaa perusrahoituksen osaltakin vain osittain vuosien mittaan toteutettuja budjettileikkauksia. Sivistystyönantajien Laura Rissanen laskee, että kaksi viimeistä hallitusta on leikannut rahoitusta noin 500 miljoonaa euroa. Alan järjestöt, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi, Sivistystyönantajat, Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto, OAJ, SYL ja SAMOK, arvioivat, että määrärahakorotukset vuodelle 2020 ovat vain neljäsosa hallitusohjelmassa luvatusta.