Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Mitä lapsi oikeasti maksaa? Katso taulukosta eri-ikäisten suomalaisten lasten kulut

Väestöromahdus. Yksi yleisesti mainittu syy vauvakatoon on epävarmuus perheen taloudellisesta tulevaisuudesta. Kun lapset hankitaan entistä vanhempana, taustalla on ajatus, että lapsi halutaan vasta sitten, kun elämä on ”valmis” vakityöpaikkoineen ja omistusasuntoineen. Mutta mitä lapsi sitten maksaa? Vastausta voi yrittää etsiä Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen rakentamasta kohtuullisen elämän minimibudjeteista. Niiden tavoitteena on selvittää, millainen on kohtuullisen minimin mukainen kulutustaso, jolla ihminen tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttään ja kokee voivansa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Budjetit perustuvat ryhmäkeskusteluihin, joihin kutsutaan keskustelijoita eri tuloluokista. Budjetit eivät siis perustu tapahtuneisiin todellisiin kustannuksiin, vaan laskelmaan siitä, mitä keskustelijoiden välttämättömäksi kokemat tavarat ja palvelut maksavat. Ruokamenot on arvioitu ikäryhmän ja sukupuolen mukaisen kalorinkulutuksen perusteella. – Kun mukana on ihmisiä erilaisista tuloluokista, syntyy konsensusta siitä, mikä on tässä yhteiskunnassa hyväksyttävää, sanoo projektisuunnittelija Anna-Riitta Lehtinen . Tutkijoiden mukaan viitebudjeteissa määritelty kokonaiskulutus on itse asiassa hyvin maltillista verrattuna vuoden 2016 kulutustutkimukseen eli vastaavien kotitalouksien todelliseen, keskimääräiseen kulutukseen. – Emme siis määrittele, mitä eläminen Suomessa on maksanut kuten tilastoissa, vaan kyse on siitä minimistä, jonka kuluttajat kokevat ja arvioivat välttämättömäksi, että arki sujuu, sanoo Lehtinen. Tutkimusjulkaisusta löytyvät myös laskelmat yksittäisen lapsen menoista. Viitebudjettien pohjana olevien laskelmien mukaan lapsen kustannukset ovat noin 200–500 euroa kuukaudessa iästä riippuen. Löydät eritellyt kulut alla olevista taulukoista. Juttu jatkuu taulukoiden jälkeen. Miten rahat riittävät? Tutkijat laativat yhteensä 13 erilaista viitebudjettia, jotka on jaettu vielä pääkaupunkiseutuun ja muuhun Suomeen. Esimerkiksi nelihenkisen, kahden taaperoikäisen ja kahden vanhemman perheen kuukausittaiset menot ovat viitebudjetin mukaan 3 069 euroa kuussa pääkaupunkiseudulla ja 2 681 euroa muualla Suomessa sisältäen arjet menot, auton kulut ja asumisen kolmiossa. Yhden vanhemman, ja kahden teinin perheessä kuukausittaiset menot ovat pääkaupunkiseudulla 2 600 euroa kuukaudessa ja muualla Suomessa 2212 euroa. – Tämän rajan alle kun menee, elämässä on selkeästi puutteita, eikä arki suju, sanoo Lehtinen. Vertailun vuoksi: suomalaisten yleisin palkka on 2 600 euroa kuussa. Summasta maksetaan tietysti ensin verot päältä. Tästä on helppo tehdä se johtopäätös, että ainakin yhden ihmisin tavallisilla tuloilla on vaikea saada rahat riittämään lapsiarjessa. – Keskustelujen pohjalta yhteenveto on se, että jos raha ei riitä välttämättömiin, niin toisinaan isovanhemmat auttavat, tai ostetaan tarjouksesta ja kirppareilta. Lapsen menot ovat aina etusijalla, eli aikuinen joustaa, ei harrastuksia, vaatteita. Kaikesta tingitään ja sinnitellään päivästä toiseen. Juttu jatkuu taulukon jälkeen. Miten rahat riittävät? Lehtinen kertoo, että tutkijoiden saaman palautteen mukaan on täysin mahdollista elää alle viitebudjetin, kun puhutaan minimikulutuksesta. Säästämällä ja kierrättämällä palkasta voi jäädä jopa jotain yli. Budjeteissa ei esimerkiksi huomioida kierrätystä lainkaan. Kaikki kulut on laskettu sen mukaan, mitä ruoka ja tavarat maksavat marketissa – ilman alennuksia. Se nostaa viitebudjetteja. Lehtinen kuitenkin muistuttaa, että säästöjen aktiivinen hakeminen vaatii resursseja ja energiaa. Jos verkostot ovat kunnossa, vaatteita, leluja ja harrastusvälineitä saadaan lahjaksi tai kaverihintaan käytettynä sukulaisilta, työkavereilta ja naapureilta. Mutta kaikkien tilanne ei ole tällainen. – Jos tilanne on kireä, se helposti sulkee silmiä mahdollisuuksilta. Pienituloiset ovat hyvinkin kekseliäitä saamaan rahat riittämään, mutta jos tilanne vaatii ponnistelua päivästä toiseen, ei kaupassa välttämättä jaksa alkaa laskea kilohintoja ja edullisempia vaihtoehtoja, Lehtinen sanoo. Juttu jatkuu taulukon jälkeen. Lehtisen mukaan kierrätys on tarkoitus huomioida tulevissa päivityksissä paremmin. – Silläkin on kuitenkin rajansa.  Esimerkiksi poikien housut ovat kuulemma sellaisia, että ne eivät kestä seuraavalle käyttäjälle. Keskusteluissa nousee selvästi esiin se, että lapsen ei haluta poikkeavan vaatteiden takia joukosta, Lehtinen sanoo. Lehtisen mukaan erityisen suuria eroja on harrastusten hinnoissa. – Erityisesti pääkaupunkiseudulla on vaikeaa saada rahaa riittämään harrastuksiin, vaikka jotkut urheiluseurat tarjoavat nykyisin hyvinkin edullisia tai jopa ilmaisia harrastusmahdollisuuksia. Viitebudjetit julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Viime vuonna kaikki sen sisällöt päivitettiin ensimmäistä kertaa. Yksittäiset tilanteet voivat poiketa merkittävästi budjetoidusta esimerkiksi tarvittavien lääkkeiden takia. Budjettien luvuissa on mukana muutama käsikauppalääke sekä reseptilääkkeitä pieni määrä. Vuoteen 2010 verrattuna merkittävä nousu tapahtui tietoliikennekuluissa. Niissä on mukana lapsen omat laitteet, kuten kännykkä kaikille koululaisille ja tietokone yli 13-vuotiaille.