Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Vaalikone Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Suomalaisten terveyspalveluiden saatavuudessa rajut erot – kiireettömään hoitoon pääsyä saa Satakunnassa odotella

Viime viikolla kaatuneiden sote- ja maakuntauudistusten tavoitteena oli muun muassa parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta kansallisesta sote-palvelujen arvioinnista selviää, että suomalaisten sote-palveluiden saatavuudessa on tällä hetkellä merkittäviä alueellisia eroja. Esimerkiksi perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen saatavuus vaihtelee selvästi riippuen siitä, missä maakunnassa asuu. Myös sote-menot vaihtelevat olennaisesti, mikä selittyy muun muassa sillä, että osassa maakuntia palveluja ei tuoteta niin tehokkaasti kuin olisi mahdollista. Terveyskeskuslääkärien väestöön suhteutettu määrä vaihtelee huomattavasti maan eri osissa. Pienimmän ja suurimman lääkäritiheyden ero on jopa kaksinkertainen: tarpeeseen suhteutettuna lääkärimäärä 10 000 asukasta kohden vaihtelee alueittain 4,4–8 välillä. Perusterveydenhuollon lääkärivajaus on omiaan lisäämään sairaalapalvelujen käyttöä ja kustannuksia. Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa ongelmia Joka kuudes palvelun tarvitsijoista kertoi saaneensa riittämättömästi lääkäripalveluja. Lääkärin vastaanottopalveluita riittämättömästi saaneiden osuus oli korkein Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, joissa 19 prosenttia lääkärinpalvelua tarvinneista koki saaneensa sitä riittämättömästi. – Kainuussa palvelujen tarve on huomattavan korkea, ja lääkäreistä on ollut pulaa. Se näkyy saatavuuskokemuksessa, kertoo THL:n arviointijohtaja, professori Pekka Rissanen . Vähiten lääkäripalveluiden riittämätöntä saatavuutta koettiin Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla. Rissasen mukaan alueelliset erot sote-palveluiden saatavuudessa eivät ole ainakaan vähentyneet. Hammaslääkäripalveluiden saatavuudessa esiintyi eniten ongelmia Pohjois-Karjalassa ja Pirkanmaalla. Kiireettömän hoidon saatavuus vaihtelee Maakuntien välillä on huomattavia eroja siinä, miten nopeasti kiireettömään hoitoon pääsee. Kahden maakunnan asukkaista (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) kukaan ei joutunut odottamaan erikoissairaanhoitoa yli puolta vuotta. Useimmin yli puoli vuotta erikoissairaanhoitoon pääsyä joutuivat odottamaan Kymenlaaksossa asuvat. Vajaa puolet potilaista pääsi lokakuussa 2017 kiireettömälle terveyskeskuslääkärin avosairaanhoidon vastaanotolle viikon kuluessa yhteydenotosta. Hoidon saatavuus vaihteli maakunnittain erittäin paljon: odotusaika oli alle viikon vähimmillään 26 prosentissa ja enimmillään 70 prosentissa käynneistä. Aukioloajat haittana Aukioloajat oli suurin yksittäinen terveyspalvelujen saatavuutta haitannut tekijä. Joka kolmas vastaaja arvioi, että aukioloajat olivat haitanneet terveyspalvelujen saatavuutta. Eniten aukioloajat olivat haitanneet Kainuun asukkaita, vähiten Kanta-Hämeen asukkaita. Noin 28 prosenttia koki, että palvelujen saatavuutta haittasi matka. Matkat haittasivat eniten Lapin ja Pohjois-Karjalan maakunnissa terveyspalvelujen saatavuutta (32 %). Korkeat asiakasmaksut puolestaan haittasivat palvelun saantia noin 19 prosentilla terveyspalvelujen käyttäjistä. Eniten maksut haittasivat Kainuussa (24 %) ja vähiten Uudellamaalla (16 %). Sosiaalipalveluissakin ongelmia Yhdenvertaisen saatavuuden ongelmia on myös useissa sosiaalipalveluissa, kuten lastensuojelussa. Lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnin aloitus viivästyy osassa maakunnissa huomattavan usein. Vielä enemmän on vaihtelua arviointien valmistumisessa lain mukaisessa määräajassa. – Nämä erot ovat mittavia, eivätkä mitenkään puolusteltavissa, Rissanen toteaa. Sosiaalipalvelujen saatavuutta haittasivat vastaajien mukaan eniten aukioloajat (38 %), hankalat matkat (30 %) ja korkeat asiakasmaksut (22 %). Pienintä haittaa kaikista näistä tekijöistä kokivat uusmaalaiset. Sosiaalipalvelujen aukioloajat haittasivat eniten kainuulaisia käyttäjiä, hankalat matkat pirkanmaalaisia ja korkeat maksut pohjanmaalaisia. Alueellinen pula erityistyöntekijöistä, kuten sosiaalityöntekijöistä ja monista eri alojen terapeuteista sekä terveyskeskuslääkäreistä heikentää peruspalvelujen saatavuutta. Suomessa asiakasmaksut, matkat tai jonot terveydenhoitoon koettiin vuonna 2017 muita Euroopan maita useammin hoitoon pääsyn ongelmaksi. Koettu palveluiden saatavuus on kuitenkin hiukan kohentunut vuodesta 2010 alkaen, mutta muissa maissa tilanne on parantunut vielä nopeammin. Riittämätöntä kotihoitoa Etenkin ikääntyneiden palveluissa erot hoidon saatavuudessa ovat suuria, eikä yhtälö näytä helpottuvan. Vanhusten laitosmuotoista hoivaa on vähennetty koko maassa merkittävästi, ja joillakin alueilla se on loppunut lähes kokonaan. Kuitenkin avohoitopalveluiden saatavuus vaihtelee huomattavasti alueittain. Lähes kaikkialla Suomessa vanhusten kotipalveluiden saatavuudessa on ongelmia, THL:n arviointiselvityksestä ilmenee. Esimerkiksi vanhusten kotihoitopalvelujen osalta keskimäärin 38 prosenttia koki saaneensa riittämätöntä palvelua. Ikääntyneiden erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit lisääntyivät kymmenessä vuodessa keskimäärin 22 prosenttia. Osassa maakuntia, esimerkiksi Kainuussa, päivystyskäynnit jopa kaksinkertaistuivat. – Tämä on aika hyvä indikaattori siitä, ovatko kotiin annettavat palvelut riittäviä. Jos lähipalvelua ei ole heti saatavilla esimerkiksi viikonlopun aikana, iäkkäät hakeutuvat sairaalan päivystykseen, Rissanen toteaa. Menoissa isot erot Maakuntien sote-palvelujen menot vaihtelevat paljon, vaikka maakuntien asukkaiden palveluntarpeet vakioitaisiin. Erot selittyvät THL:n mukaan lähinnä erilaisilla tavoilla tuottaa palveluja. – Erikoissairaanhoidon tuottavuutta voitaisiin parantaa ja näin voitaisiin tuottaa enemmän sairaalapalveluja ilman, että voimavaroja olisi tarpeen lisätä. Näin voitaisiin sote-kustannusten kasvunopeutta hidastaa vähentämättä palvelujen määrää, Rissanen toteaa. Lue THL:n asiantuntijaselvitys kokonaisuudessaan tästä .