Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Turisteille on tiekirkkojen kautta tarjolla aimo annos kulttuurihistoriaa – Porissa tarjonta sai keväällä yhden lisän

Kesä on tiekirkkojen luvattua aikaa. Lomaileville matkailijoille on tänä kesänä tarjolla kaikkiaan 265 tiekirkkoa, joista opastus on 217:ssä. Turisteille on tiekirkkojen kautta tarjolla aimo annos kulttuurihistoriaa, johon lisänsä tuovat kirkollinen ja paikallishistoria sekä arkkitehtoniset arvot. Esimerkkinä vahvasta teemakokonaisuudesta ovat Vakka-Suomen keskiaikaiset kivikirkot, joista osassa näkyy vielä katolisen ajan vaikutus. Keskiaikaiset seinä- ja kattomaalaukset heijastavat tuon ajan maailmankuvaa, ja ovat katsojalle myös vahva esteettinen elämys. Tiekirkoissa kävijät ovat kiinnostuneita myös tarinoista. Näin ollen esimerkiksi varsinaissuomalaisessa Nousiaisten kivikirkossa vierailevat turistit kyselevät järjestään asioita Pyhästä Henrikistä, jonka sarkofagia kirkossa säilytetään. Porissa tiekirkkojen tarjonta sai yhden lisän keväällä, kun Kirkkopalvelut ilmoitti Meri-Porin seurakunnalle, että myös Reposaaren kirkolle on myönnetty tiekirkkostatus. Tämän jälkeen Porin ev.lut. seurakuntayhtymässä on yhteensä viisi tiekirkkoa eli Reposaaren lisäksi Keski-Porin ja Noormarkun kirkot sekä Pomarkun kummatkin kirkot. Lisäksi opas on paikalla myös Ahlaisten vuonna 1796 valmistuneessa kirkossa, vaikkei se tiekirkko olekaan, ainakaan vielä. Mahdotonta ei toki ole, että myös Ahlaisten kirkko Porin seurakuntayhtymän vanhimpana kirkkona pääsisi vielä tiekirkkojen joukkoon. Ainakin Meri-Porin vs. kirkkoherra Helena Kuusiranta toivoo tätä ja hyvin perustellusti. Seurakunnalla itsellään on mahdollisuus hakea tiekirkkostatusta tai sitten Kirkkopalvelut voi olla asiassa oma-aloitteinen, kuten Reposaarenkin tapauksessa nähtiin. Porilla on tämän jälkeen tarjota turisteille nähtäväksi erityyppisiä kirkkoja. Repertuaari on monipuolinen, mistä esimerkkeinä mainittakoon Keski-Porin katedraalityyppinen kirkko, Reposaaren norjalaistyylinen tunturikirkko ja Noormarkun vuonna 1933 valmistunut harmaakivikirkko, joka rakennettiin kansalaissodassa tulipalossa tuhoutuneen kirkon tilalle. Idea tiekirkoista syntyi Länsi-Saksassa Münchenin ja Stuttgartin väliselle A8-moottoritielle vuonna 1958, kun tien varressa oleva katolinen kirkko sai naapurikseen tien taukopaikan, jossa ei ollut WC- tai muita palveluja tai edes roskakoreja. Seurakunta kyllästyi roskaongelmaan ja ratkaisi sen paitsi lisäämällä asianomaisia palveluita, myös toivottamalla ohikulkijat tervetulleiksi tutustumaan omaan kirkkoon. Sen jälkeen moottoriteiden varsille alettiin rakentaa varta vasten tiekirkkoja matkailijoiden autopaikoiksi. Sittemmin idea levisi myös Pohjoismaihin, ja Suomeen ensimmäiset tiekirkot saatiin 1990-luvulla. Kuluvalla vuosikymmenellä ensimmäiset tiekirkot on saatu avattua myös jo Venäjälläkin. Tiekirkkostatuksia myöntävän Kirkkopalveluiden assistentti Sanja Fältin mukaan tiekirkkojen määrä on hiljalleen kasvussa. Tiekirkoksi pääsyllä ei ole mitään tiukkaa laatustandardia, mutta keskeisinä kriteereinä ovat hyvät kulkuyhteydet ja mahdollisuus olla auki vähintään viiden viikon aikana viitenä päivänä viikossa ja ainakin viiden tunnin ajan päivässä. Tiekirkoissa järjestetään jumalanpalveluksia ja vaihtelevasti muutakin ohjelmaa konserteista urkuaarioihin. Tiekirkot ovatkin seurakunnille mahdollisuus, joten niihin kannattaa satsata omien resurssien sallimissa puitteissa. Matti Kuhna Kirjoittaja on Porin ev.lut. seurakuntayhtymän viestintäpäällikkö.