Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu MM-kiekko Eurovaalikone Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

"Suurvaltapolitiikka on ollut aina läsnä arktisella alueella" – Jatkossa yhä useampi valtio on kiinnostunut alueen luonnonvaroista

Yhdysvaltojen ulkoministerin Mike Pompeon puhe arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämisestä oli osaltaan tärkeä avaus, kertoo Euroopan komission arktisten asioiden neuvonantaja Jari Vilén . – Yhdysvaltojen puheenvuoro avaa nyt uudella tavalla keskustelun siitä, miten arktisen alueen luonnonvaroja voidaan hyödyntää kestävällä tavalla ja miten se tehdään niin, että luonnon arvot turvataan, Vilén sanoo. Pompeo piti maanantaina Arktisen neuvoston kokouksessa Rovaniemellä puheen, jossa hän antoi ymmärtää, että suurvallat käyvät kilpailua arktisen alueen luonnonvaroista, kuten maakaasusta ja öljystä. Pompeo nosti puheessaan esille myös ilmastonmuutoksen ja suurvaltojen väliset suhteet. Erityisesti puhe oli osoitettu Venäjälle ja Kiinalle. Arktinen alue kiinnostaa Arktisten alueiden luonnonvarojen merkitys tulee jatkossa kasvamaan. Niistä ovat Vilénin mukaan kiinnostuneita alueen valtioiden kuten Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Yhdysvaltojen, Kanadan, Venäjän ja Kiinan lisäksi myös yhä useampi EU-valtio. EU:n täytyy harkita, mikä on sen rooli tässä kilpailussa. – EU on vastuuntuntoisin toimija arktisen alueen raaka-aineiden hyödyntämisessä. Torstaina Arktinen talousneuvosto pitää Rovaniemellä kokouksen, jossa Vilén puhuu. Arktinen talousneuvosto on Arktisen neuvoston ja alueen yritysten yhteistyöfoorumi, jonka tarkoituksena on edistää kestävää liiketoimintaa arktisella alueella. Vilén aloitti työnsä komission arktisten alueiden neuvonantajana viime syksynä. Aikaisemmin hän on toiminut diplomaattina, kansanedustajana ja ministerinä. Kiina määrittää itsensä lähiarktiseksi alueeksi Yhdysvaltojen mielestä Kiinalla ei ole oikeutta arktiseen alueeseen, koska se ei ole arktinen valtio. Kiina on omalla toiminnallaan kuitenkin tehnyt selväksi, että se on kiinnostunut alueesta ja etenkin jäistä avautuvan Koillisväylän hyödyntämisestä. Kiinalla on muun muassa oma arktinen politiikkansa, ja se määrittää itsensä lähiarktiseksi alueeksi. Kiinan kiinnostus arktiseen alueeseen on Vilénin mukaan positiivinen asia, vaikka yleisesti se nähdään ennemminkin uhkana alueen luonnolle. – Kiina on itse kertonut julkisesti, että kiinalaisten kiinnostus arktiseen alueeseen johtuu ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta, koska he näkevät ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset omassa yhteiskunnassaan. Yhdysvaltojen toiminta ei yllättänyt Ulkoministeri Pompeon suurvaltapolitiikkaan liittyvät puheet eivät yllättäneet Viléniä. – Suurvaltapolitiikka on ollut aina läsnä arktisella alueella. Hän kertoo, että viime vuosikymmenten aikana Arktinen neuvosto on onnistunut pitämään suurvaltojen väliset jännitteet alueella suhteellisen matalina. Nyt jännitteet ovat kasvussa. Viléniä ei yllättänyt myöskään se, ettei Yhdysvallat ollut halukas mainitsemaan ilmastonmuutosta kokouksen julkilausumassa. Se kuvastaa maan nykyistä politiikkaa. Vilénin mielestä muiden Arktisen neuvoston maiden ja alkuperäiskansojen pitää tästä huolimatta jatkaa toimintaansa arktisen alueen ympäristön suojelemiseksi ja samalla käydä vuoropuhelua Yhdysvaltojen kanssa. Kiinan kanssa keskustelut pitää puolestaan avata. – Tosiasia on se, että Kiina on tehnyt päätöksen tulla arktiselle alueelle ja on siellä merkittävällä tavalla jo tiedeyhteisössä. Se tarkoittaa sitä, että niin Suomen kuin EU:n täytyy käydä vuoropuhelua Kiinan kanssa. Julistus jäi tekemättä Arktinen neuvoston huippukokous päättyi tiistaina Rovaniemellä pettymykseen. Kokouksen osanottajamaat eivät saaneet aikaiseksi yhteistä julistusta, koska niiden näkemykset ilmastonmuutoksesta erosivat niin paljon toisistaan. Yhdysvallat vastusti ilmastonmuutoksen liittämistä julistukseen. Kokous herätti myös huomiota, koska yleensä Arktinen neuvosto on pyrkinyt jättämään suurvaltapolitiikan sivuun ja hakemaan ratkaisuja yhteistyöllä ja konsensuksella. Suomen puheenjohtajakausi Arktisessa neuvostossa alkoi vuonna 2017 ja päättyi Rovaniemen ulkoministerikokoukseen 7. toukokuuta. Suomen jälkeen puheenjohtajuus siirtyy Islannille. Arkisen neuvoston seuraava virkamieskomitean kokous on Reykjavikissa kesäkuussa. Kukin jäsenmaa johtaa neuvoston toimintaa vuorollaan kahden vuoden ajan. Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitteita olivat arktisen alueen vakauden säilyttäminen, yhteistyön vahvistaminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä kestävän kehityksen edistäminen. Arktisen neuvoston kahdeksan jäsenvaltiota ovat Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanskan kuningaskunta, Venäjän federaatio ja Yhdysvallat. Neuvoston kuusi alkuperäiskansoja edustavaa pysyvää jäsentä ovat Aleuttien kansainvälinen järjestö, Arktinen Athabaskanin neuvosto, Gwich’inien kansainvälinen neuvosto, Inuiittien napapiirikonferenssi, Saamelaisneuvosto ja Venäjän pohjoisten alkuperäiskansojen järjestö. Talouskysymyksissä Arktinen neuvosto tekee yhteistyötä Arktisen talousneuvoston kanssa.