Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Ilmastonmuutos on marjanviljelylle sekä haaste että mahdollisuus – "Voi se heijastua positiivisella tavalla Suomeenkin"

Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät sään ääri-ilmiöt voivat muuttaa suomalaisen marjanviljelyn tulevaisuudennäkymiä. Itse viljelylle esimerkiksi pitkät kuivat jaksot kesällä ja lumettomat jaksot talvella voivat kurittaa marjaviljelmiä, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Kalle Hoppula . – Viime kesä oli katastrofikuiva, ja tämäkin kesä on ollut monin paikoin keskimääräistä kuivempi. Veden puute vaivaa kasveja, ja kastelun merkitys kasvaa vuosi vuodelta, Hoppula sanoo. Varsinkin mansikka taas hyötyy talvella paksusta lumipeitteestä. – Jos on lumetonta ja samaan aikaan kovaa pakkasta, mansikkapellot kärsivät talvituhoja. Taimia kuolee. Aavikoituminen voi avata markkinoita Globaalin markkinatalouden näkökulmasta taas ilmaston lämpenemisen aiheuttamat muutokset muualla voivat avata markkinaraon suomalaiselle marjataloudelle. Esimerkiksi Etelä-Espanja on tällä hetkellä Puolan ohella toinen EU:n tärkeimmistä mansikantuotantoalueista. Nyt sitä uhkaa aavikoituminen. – Jos EU-tasolla yksi merkittävä tuotantoalue hiipuu, kyllähän se tarkoittaa sitä, että markkinat aukeavat joillekin muille alueille, esimerkiksi Suomelle, Hoppula toteaa. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin huomauttaa, että Suomen logistisesti huono sijainti meren takana muuhun Eurooppaan nähden hankaloittaa tilannetta. – Mutta jotenkin se markkina tulee muuttumaan. Voi se heijastua positiivisella tavalla Suomeenkin. Muutos Floridassa voi olla merkittävämpi kuin muutos Multialla Marjojen ja hedelmien markkinoilla voikin Hoppulan mukaan olla järkevämpää katsoa kansainväliselle pikemmin kuin kansalliselle tasolle. – Voi olla loppujen lopulta ihan sama, mitä naapuritilalle käy. Kannattaa seurata, mitä tapahtuu vaikkapa Brasiliassa tai Floridassa, koska sillä voi olla aivan yhtä suuri merkitys kuin Pielavedellä tai Multialla. Esimerkiksi Hoppula nostaa appelsiinimarkkinan kehityksen. Hoppulan mukaan tämä "mehuteollisuuden ykkösraaka-aine" on erittäin ilmastonmuutosherkkä. Tämä saatiin huomata reilut kymmenen vuotta sitten, kun hurrikaanit romahduttivat appelsiinintuotannon Floridassa, joka oli vielä tuolloin yksi maailman tärkeimmistä appelsiinialueista. – Tuotanto romahti noin 80 prosenttia kymmenessä vuodessa. Se heijastuu koko maailmanmarkkinoihin. Miten? – Pian sen jälkeen muiden mehuhedelmien ja -marjojen, kuten esimerkiksi herukoiden hinnat lähtivät maailmanmarkkinoilla hurjaan nousuun. Nyt Suomessa on krooninen herukkapula. Tätä Hoppula kertoo käyttäneensä esimerkkinä muistuttaessaan suomalaisia viljelijöitä siitä, että markkinat ovat globaalit. – Kun yhden globaalin tuotteen tarjonta ilmastonmuutoksen myötä heikentyy, se heijastuu yllättäviinkin paikkoihin ympäri maailmaa, Hoppula tiivistää. Marjavientiä Suomesta ei toistaiseksi oikeastaan ole, mutta Hoppulan mukaan vientikanavia on aukeamassa. Yksi suunta voisi olla Kaukoitä. – Japanissa ja muissa Kaukoidän maissa on huomattu, ettei markkinoille saada tarpeeksi metsämustikkaa. Sinne haetaan korvaavia tummia marjoja, kuten mustaherukkaa. Se olisi meille iso ruokaviennin mahdollisuus. Pensasmustikkakausi jatkuu pitkälle syyskuuhun Viljellyistä marjoista erityisesti pensasmustikan sato saadaan Suomessa vasta loppukesästä. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto HML ry kertoi maanantaina, että viileiden säiden vuoksi pensasmustikan sato jatkuu tänä vuonna vielä pitkään, jopa syyskuuhun saakka. – Pensasmustikka on moniin muihin marjoihin verrattuna Suomessa vielä melko tuntematon. Sen viljelyalatkin ovat vielä suhteellisen pieniä, sanoo HML:n erityisasiantuntija Tuija Tanska . Tänä vuonna luonnonmustikkasadon on kerrottu jäävän vaatimattomaksi. Tämä voi näkyä myös pensasmustikan kysynnässä, uumoilee Tanska. – Tuskin on mitään ongelmaa saada näitä määriä myytyä. Ostajia varmasti riittää. Pensasmustikka on litrahinnaltaan hieman kalliimpi kuin luonnonmustikka, jonka huono sato on Tanskan mukaan voinut monin paikoin johtaa pensasmustikan hinnan nousuun viime vuoteen verrattuna. HML:n hintatietojen mukaan pensasmustikan kauppatorihinta Helsingissä oli maanantaina 12 euroa litralta, kun luonnonmustikkalitra maksoi 10 euroa.