Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Jutta Urpilainen paljastaa Iltalehdelle: Haluan EU-komissaariksi - tyrmää Heinäluoman ehdotuksen

Kun Berliinin muuri murtui marraskuun 9. päivänä vuonna 1989, 35-vuotias Angela Merkel suuntasi tuhansien muiden vapautta janoavien itäsaksalaisten matkassa kohti Länsi-Berliiniä. Samaan aikaan Kokkolassa myös 14-vuotias Jutta Urpilainen seurasi historiallista muurin murtumista. – Eurooppa-innostukseni lähti Berliinin muurin murtumisesta, ja sen jälkeen se ollut osa poliittista kiinnostusta ja toimintaani aina, Urpilainen kertoo. Hän oli perustamassa 22-vuotiaana Eurooppanuoret-järjestöä ja toimi demarinuorten eurooppalaisessa kattojärjestössä. Urpilainen lähti myös ensimmäisten suomalaisnuorten joukossa Erasmus-vaihtoon Wieniin. SDP:n puheenjohtajana Urpilainen toimi aktiivisesti Euroopan demareissa, ja valtiovarainministerinä Kreikan kriisi pakotti Urpilaisen pitämään matkalaukun aina valmiina, kun piti lähteä nopealla aikataululla Ecofinin tai euroryhmän kokouksiin. – Eurokriisi antoi eurooppalaisen yhteistyöhön uudenalaista perspektiiviä, mutta sekin oli hyvin opettava ja kiinnostava kokemus, Urpilainen naurahtaa muistellessaan vaikeita vuosia. Nyt Jutta Urpilainen haluaa Suomen seuraavaksi EU-komissaariksi. – Olisi suuri kunnia toimia Suomen komissaarina, ja jos minulle sellainen tehtävä avautuu, olen käytettävissä. – Jos ajattelee, että olen ollut nuoresta lähtien Eurooppa-liikkeessä mukana, niin kyllä tämä yksi haaveeni on, että voisin olla eurooppalaisessa instituutiossa mukana tekemässä töitä ihmisten hyväksi. Heinäluoman ehdotus Komissaariksi komissaarin paikalle haluaa myös toinen SDP:n kärkipoliitikko, EU-vaalien äänikuninkaaksi noussut Eero Heinäluoma , joka on esittänyt, että komissaariehdokkaiden pitäisi olla ehdolla EU-vaaleissa, ja sen jälkeen hallitusten pitäisi asettaa sekä nais- että miesehdokas, joista komissio koottaisiin. Urpilainen ei Heinäluoman ehdotukselle lämpene. – Suomella on ollut mahdollisuus esittää viisi kertaa komissaaria ja viisi kertaa on esitetty miestä, eli meillä on ollut yhteensä 25 vuotta mieskomissaari, jotka ovat hoitaneet tehtävänsä hyvin, mutta nyt kun ollaan kuudetta kertaa esittämässä komissaaria, on aika ymmärrettävää, että julkisuudessa ja kansan keskuudessa vaaditaan naiskomissaaria. Urpilaisen mukaan tasa-arvonäkökulmaa korostavan Suomen pitäisi osoittaa sitä myös käytännössä. – Maalle, joka puhuu sukupuolten tasa-arvosta ja pitää sitä ulkopolitiikassaan esillä, olisi luontevaa, että myös käytännön toiminnalla osoitetaan sukupuolten tasa-arvoa. Urpilaisen mukaan Eurooppa-tasolla voidaan aivan hyvin alkaa käydä keskustelua siitä, miten komissaarit pitäisi jatkossa valita, mutta hän korostaa, että Suomessa on tähän asti ollut perinne, jossa pääministeripuolue nimittää komissaarin. Hän on myös sitä mieltä, että Heinäluoman esittämät uudet pelisäännöt olisi ollut hyvä sopia etukäteen. – Nyt ei ollut mitään sääntöä siitä, että komissaariksi haluavan henkilön pitäisi olla myös EU-vaaleissa ehdolla, ja jos uusia pelisääntöjä tehdään, ne kannattaa luoda hyvissä ajoin, jotta kaikki tietävät ne ja voivat toimia harkintansa mukaan, koska jälkikäteen pelisääntöjen muuttaminen on paljon hankalampaa. Urpilainen korostaa, että myös hän sai kansalta luottamuksen eduskuntavaaleissa. – Kun lähdin eduskuntavaaliehdokkaaksi, ilmoitin jo tuolloin, että olen käytettävissä vastuullisiin tehtäviin. Halusin kuitenkin osallistua eduskuntavaaleihin ja tukea SDP:n nousua pääministeripuolueeksi, olin myös mukana hallitusneuvotteluissa mukana edistämässä Antti Rinteen nousua pääministeriksi, koska halusin tukea hallituksen syntymistä. – Jätin tietysti puheenjohtaja Rinteen harkittavaksi, mitä vastuullisia tehtäviä minulle voisi olla tarjolla, Urpilainen sanoo. Pääministeri Rinne on juuri se henkilö, joka esittelee Suomen tulevan komissaarin valtioneuvostolle, ja Rinne on jo useampaan otteeseen todennut, että nyt on naisen vuoro nousta komissaariksi. Iltalehden tietojen mukaan Rinteen ykkösvalinta komissaariksi on Jutta Urpilainen. Täti tiukka Ennen kuin Urpilainen voidaan nimittää komissaariksi hänen pitää läpäistä Euroopan parlamentin kuuleminen, jossa mepit tenttaavat komissaarikandidaattien kyvykkyyttä. Urpilaisen kohdalle esille nousee todennäköisesti hänen talouskuria korostava maineensa, nimittäin kun Urpilainen toimi valtiovarainministerinä, hän vaati Kreikan tukilainoista ylimääräisiä vakuuksia, ja Suomen tiukka linja herätti tuolloin närää osassa Euroopan maita. – Voihan tämä minun maineeni täti tiukkana tulla esiin kuulemisessa, eli se, että olen yrittänyt puolustaa Suomen taloutta ja asemaa. – Ajattelen kuitenkin, että tässäkin asiassa rehellisyys maan perii, eli tämä asia pitää vain pystyä kunnolla selittämään ja perustelemaan siellä kuulemisessa, että miksi me olemme toimineet näin ja mikä se poliittinen tilanne silloin oli. Urpilainen ei kuitenkaan usko, että hänen talouskurimaineensa nousee esteeksi komissaarivalinnoissa, koska samaa asiaa tentattiin aikanaan myös Jyrki Kataiselta. Urpilainen ei vielä tässä vaiheessa suostu kertomaan, mikä komissaaripesti häntä eniten kiinnostaa. – Minulla on laaja kokemus taloudesta ja osaamiseen sekä ulkosuhteisiin liittyvistä tehtävistä, mutta riippumatta siitä, mikä se salkku lopulta tulee olemaan, haluan olla uuden komissiossa vaikuttamassa laajasti Euroopan uudistamiseen. – Kollegiaalisesti toimivassa komissiossa tarvitaan ennen kaikkea kykyä toimia joukkuepelaajana, ja suomalaisena ajattelen, että kun Eurooppa on entistä enemmän polarisoitunut ja poliittiset ääripäät voimistuvat, niin nyt tarvitaan kykyä rakentaa siltoja. Urpilaisen Eurooppa Urpilainen nostaa eurooppalaiseksi esikuvakseen Saksan entisen liittokanslerin Helmut Schmidtin. – Minulla oli ministerivuosina mahdollisuus keskustella hänen kanssaan kahden kesken kaksi tuntia Hampurissa, ja se oli kokemus, joka jäi todella voimakkaasti mieleeni. Euroopan rakentamisen lisäksi Urpilaisen mieleen syöpyi entisen liittokanslerin antama ohje nuorelle poliitikolle. – Hän sanoi minulle: ”Jutta, poliittisen johtajan pitää aina kuunnella kansaa, mutta toimia omatuntonsa mukaan”. Oppi-isänsä hengessä Urpilainen korostaa, että seuraavan komission pitää pystyä vastaamaan eurooppalaisten ihmisten huoliin. – EU:n on saatava konkreettisia tuloksia aikaan ihmisten arjessa näkyvissä asioissa, kuten työllisyydessä, talouskasvussa, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja turvallisuuden parantamisessa sekä kansainvälisen yhteistyön edistämisessä. Komission on Urpilaisen mielestä pystyttävä vastaamaan myös EU-kriittisyyden kasvuun ja unionin painoarvon vahvistamiseen. –Toivon, että EU voisi olla vahvempi toimija globaalilla pelikentällä, jossa Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä ovat vetäytymässä monenkeskisestä kansainvälisestä yhteistyöstä, sillä sääntöperusteisen järjestelmän puolustamien on myös pienten maiden, kuten Suomen etu. Lasikattojen rikkojat Kun Urpilainen lähiviikkoina nimitettäneen Suomen seuraavaksi komissaariksi, hän ottaa mukaansa Brysseliin myös nelivuotiaan poikansa Johanneksen sekä miehensä Juha Mustosen . – En pysty vielä tarkkaan sanomaan, lähtevätkö he heti mukaani, vai vasta hieman myöhemmin. Varsinaiset työnsä Urpilainen aloittaa komissaarina todennäköisesti vasta myöhään ensi syksyllä, ja kun hän tuolloin nousee Brysselin eurokorttelissa sijaitsevan Berlaymont-rakennuksen ylimmissä kerroksissa sijaitsevaan työhuoneeseensa, on hän rikkonut jo kolmannen poliittisen lasikattonsa: ensimmäisen meni rikki, kun Urpilainen valittiin SDP:n puheenjohtajaksi, ja toinen rikkoontui, kun Urpilaisesta tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen valtiovarainministeri. On myös erittäin todennäköistä, että Urpilainen törmää EU:n pääkaupungissa toiseen eurooppalaiseen lasikattojen rikkojaan, Saksan liittokansleri Angela Merkeliin, joka Urpilaisen ohella vaikuttui syvästi Berliinin muurin murtumisesta ja lähti rakentamaan yhteistä Eurooppaa, kuten myös Jutta Urpilainen pian tekee.