Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Vain puolet saa syövän ehkäisemiseen tähtäävän rokotteen – Porissa HPV-rokotusten kattavuus edelleen valtakunnan heikoimmasta päästä

HPV-rokotteen ottaa lähes 70 prosenttia suomalaisista tytöistä. Porissa kuitenkin vain noin puolet 2006 syntyneistä tytöistä on saanut rokotteen. Papilloomaviruksen aiheuttamilta syöviltä suojaava HPV-rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan. Se annetaan tytöille alakoulun viidennellä luokalla kouluterveydenhuollon kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilaston mukaan Porin perusturvan alueen HPV-rokotusprosentti vuonna 2018 oli 49,2. Kuluvan vuoden 2019 lokakuussa se oli noin 52 prosenttia. Vuonna 2004 syntyneistä 55,2 prosenttia on saanut täyden suojan ja vuonna 2006 syntyneistä 52,2 prosenttia. Koko Satakunnassa rokotteen on saanut keskimäärin kuusi tyttöä kymmenestä. Suomessa on useita paikkakuntia, joissa jopa yhdeksän tyttöä kymmenestä on saanut HPV-rokotteen. Tällaisia ovat muun muassa Naantali, Inari ja Hanko. Raumalla rokotteen on ottanut 73 prosenttia ja Eurassa hieman alle 69 prosenttia. Miksi Porin HPV-rokotuskattavuus siis laahaa perässä ja jopa laskee? THL on toteuttanut puhelukyselyitä Porin koulujen rokotuksista kesällä 2015. Silloin rokotuskattavuus oli 42 prosenttia. Tuolloin yksi syy olla ottamatta rokote liittyi kaverivaikutukseen, eli siihen, että nuoret päättävät ryhmänä, ettei rokotetta syystä tai toisesta haluta. – Osaltaan siksi olemmekin esittäneet joukkorokotuksista luopumista ja siirtymistä yksi kerrallaan rokottamiseen, THL:n ylilääkäri Tuija Leino kertoo. Muita syitä olivat pistoksen pelko ja vanhempien pelko uuden rokotteen haittavaikutuksista. Rokote annetaan kouluympäristössä eikä neuvolassa, jossa rokotteet otetaan säännöllisemmin. Lisäksi Leino kertoo, että tuolloin THL:n Effica-järjestelmässä osa rokotuksista oli jäänyt siirtymättä rekisteriin, mikä näkyi kattavuudessa. Valtakunnallisesti rokotteen suosioon ovat vaikuttaneet julkisessa keskustelussa ja verkossa liikkuneet epäilyt. – Tietoa on tarjolla hyvin erilaisista lähteistä, eikä tietoa etsivällä ole aina riittävää kykyä arvioida lähteen luotettavuutta, tartuntatautiterveydenhoitaja Ulla Hammais Porin perusturvasta pohtii. Esimerkiksi luottamus lääketieteellisiin asiantuntijoihin on voinut rapautua, Rokotusten vastustajat myös viestivät tehokkaasti. Rokotuskattavuus on alhaista juuri Pohjanmaan rannikkoalueella, missä on toiminut keskeisiä rokotteita vastaan puhuneita mielipidevaikuttajia. THL:n valtakunnallisten tietojen mukaan elämänkatsomus tai uskonto voi myös vaikuttaa. Esimerkiksi lestadiolaisalueilla rokote on jätetty useammin väliin. – Näillä alueilla kohdunkaulan syövät eivät kuitenkaan ole sen harvinaisempia kuin muuallakaan, joten ainakaan tietoon se rokotuksen tarpeettomuus ei perustu, Leino toteaa. Hammais ja Leino ovat molemmat kuitenkin sitä mieltä, että pahimmat kohut rokotteen ympärillä ovat laantuneet. HPV-rokote alkaa vakiintua, eikä se ole enää uusin rokotteista. Sen jälkeen ilmaisena tarjottavaksi on tullut rokote vesirokkoa vastaan. HPV-rokote tuli osaksi kansallista rokotusohjelmaa kuusi vuotta sitten, vuonna 2013. Tällä hetkellä HPV-rokote annetaan vain tytöille, mutta Antti Rinteen (sd.) hallituksen esityksen muukaan myös pojat otetaan rokoteohjelmaan ensi vuonna. Pojat voivat olla viruksen kantajia ja levittäjiä. Lisäksi poikien rokottamisella vahvistettaisiin laumasuojaa. – Nykyään HPV on yksi rokote muiden joukossa, mutta ainoita, joka ehkäisee syöpää, Porin perusturvan Ulla Hammais korostaa. Artikkelissa käytetty lähteinä THL:n tietokantoja ja Duodecimin Terveyskirjastoa. Artikkelia muokattu 1.11.2019 kello 11:17: Tarkennettu otsikon muotoilua syöpää ehkäisevästä rokotteesta syövän ehkäisemiseen tähtääväksi rokotteeksi.