Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Paine kaivoslain uudistamiseksi kasvaa – kaivosala toivoo maltillisia muutoksia, kansalaisaloitteen allekirjoittajien mukaan hienosäätö ei nyt riitä

Hallitusohjelman kirjaus ja lähes 59 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite kasvattavat painetta kaivoslain pikaiselle uudistamiselle. Ympäristönsuojelun tasoa pitäisi parantaa kaivosten toimintaedellytyksiä vaarantamatta ja samalla uudistuksen tavoitteena on paikallisen ymmärryksen lisääminen ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen. – Kaivoslain uudistaminen ei ole vain yksi iso esitys vaan kokonaisuuteen liittyy useita, vaikuttavuudeltaan eri laajuisia esityksiä, toteaa kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on kesälomakauden jälkeen aloittanut kokonaisuuden haarukoinnin yhdessä ympäristöministeriön virkamiesten kanssa. – Kaivoslakia pitää joka tapauksessa viilata tietyin osin jo ennen vuoden vaihdetta, kun laki julkisista kuulutuksista muuttuu. Lakia on pakko muuttaa ainakin niiltä osin mitä on säädetty kuulutusten julkipanon osalta. Eduskunnassa kaivoslakiin liittyvää lainvalmistelua on perinteisesti tehty talousvaliokunnassa. Heinäkuun puolivälissä eduskuntaan jätetyssä kansalaisaloitteessa puolestaan esitetään, että kaivoslain uudistaminen siirrettäisiin ympäristövaliokunnan tehtäväksi. – Meillä on jokaisella valmistelussa oma tonttimme. Selvittely on esimerkiksi väistämättä valtiovarainministeriövetoista niiltä osin, kun lakiuudistukseen kytkeytyy verolainsäädännön muutoksia, Aaltonen muistuttaa. Kaivannaisteollisuudelle epävarmuus on myrkkyä Nykyinen kaivoslaki tuli voimaan heinäkuun alussa vuonna 2011. Sen voimassaoloaikana ei ole myönnetty ainuttakaan lupaa uusille toimiville kaivoksille, vaan voimassaolevat kaivosluvat perustuvat aiempaan kaivoslakiin vuodelta 1965. Litiumia Keski-Pohjanmaalla louhiva Keliber on ensimmäinen kaivoshanke, jonka toimintaa uusi laki säätelee. – TEM:n teettämän selvityksen mukaan lakiin ei tarvita kovinkaan suuria muutoksia, ja niin olisi syytä myös edetä. Rahoitusvaiheessa oleville kaivoshankkeille ennustettavuus on tärkeää, toimitusjohtaja Pertti Lamberg sanoo. Uudistusten yhteydessä tarkastellaan muun muassa mahdollisuutta ottaa käyttöön erillinen kaivosvero, jotta valtio saisi maaperän kaivannaisista korvauksen. Lamberg ei kannata verorasituksen lisäämistä. Kokonaislouhintaan kohdistuva vero olisi kaivoksen kannalta pahin vaihtoehto. Mahdollista uutta veroa pitäisi hänen mukaansa muutenkin tarkastella kokonaisvaltaisesti. – Kaivostoiminta on väistämättä paikallista, joten olisi hyvä jos kaivosveron tuottoa pystyttäisiin myös ohjaamaan näille kaivospaikkakunnille, Lamberg esittää. "Ympäristöasioissa ei saisi olla tekosyitä" Kansalaisaloitteenallekirjoittajien mielestä kaivoslain hienosäätö ei nyt riitä. Kaivannaisteollisuuden julkikuva on ryvettynyt, viime vuosina ilmenneiden lukuisten kuprujen ja ympäristöhaittojen myötä. – Alana meillä on tässä kohdin peiliin katsomisen paikka. Avoin tiedottaminen, suoraan ja nopeasti on avainasemassa luottamuksen rakentamisessa. Ymmärrän kritiikkiä, ympäristöasioissa ei saisi olla minkäänlaisia tekosyitä, sanoo myös Lamberg. Suomessa ympäristöä turmelleita onnettomuuksia on yhdistänyt kiirehtiminen. – Puhumme suurista, vuosikymmeniä kestävistä hankkeista. Etenkin junioriyhtiöihin kohdistuu aluksi paljon tulospaineita, jolloin myös riskit kasvavat ja virheiden määrä lisääntyy. Me Keliberissä panostamme vastuulliseen tekemiseen, Lamberg kertoo. Kaivoslain muuttamisen yhtenä tavoitteena on esimerkiksi kehittää vakuutussääntelyä siten, että kaivosyhtiön vastuu ympäristöstä ei katkeaisi esimerkiksi konkurssiin. "Ymmärrän kritiikkiä, ympäristöasioissa ei saisi olla minkäänlaisia tekosyitä." Pertti Lamberg Keliberin toimitusjohtaja