Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Suomi selviämässä koronakriisistä muita EU-maita paremmin – Yli 90 prosenttia EU-maiden kunnista arvioi tulojensa romahtavan tänä vuonna

Suomi näyttää selviävän koronakriisistä vähemmällä kuin useimmat muut EU-jäsenvaltiot. Tämä käy ilmi Euroopan alueiden komitean kunta- ja aluebarometrista, joka tarkastelee koronakriisin paikallisia terveydellisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Yli 90 prosenttia EU-maiden kunnista arvioi tulojensa romahtavan koronapandemian seurauksena tänä vuonna. Syynä tähän ovat esimerkiksi satsaukset epidemian leviämisen estämiseen ja terveydenhuollon kulujen kasvu samanaikaisesti talouden heikkenemisen kanssa. Vakavimmin kriisistä kärsivät Italia, Espanja, Ranska, Kroatia, Bulgaria ja Kreikka. Koronaan sairastuneiden ja kuolleiden määrissä mitattuna Suomen tilanne on Euroopan parhaimpia. Komitean tuoreimman ennusteen mukaan Suomen BKT supistuu tänä vuonna 6,3 prosenttia, mutta lasku on huomattavasti pienempi kuin muualla EU-maissa keskimäärin. Toisaalta Suomen tilannetta heikentää se, että komitean arvion mukaan Suomi elpyy pandemian vaikutuksista vuonna 2021 hitaammin kuin useimmat muut EU-maat. Länsi-Suomi vientivetoinen Pahimmin koronakriisi uhkaa Länsi-Suomen alueen taloutta, koska siellä pk-yrityksiä on paljon ja talous on vientivetoista. Länsi-Suomessa koronan aiheuttaman kolhut on arvioitu samantasoisiksi kuin esimerkiksi Portugalissa, Puolan lounaisosissa, Liettuassa ja monilla Saksan alueilla. Komitea odottaa myös Lapin kärsivän kansainvälisten matkailijavirtojen supistumisesta talvikaudella. Koronakriisi rasittaa merkittävästi paikallis- ja alueyhteisöjen taloutta. Suomen kunnat arvioivat, että kriisinhallintamenojen kasvu ja verotulojen menetykset tarkoittavat niille yhteensä 1,7 miljardin tappiota vuonna 2020. Komitean raportin mukaan koronan toisen aallon seuraukset uhkaavat Suomessa erityisesti ikääntyvän väestön alueita. Yksi näistä on Etelä-Savo, jossa oli syyskuun loppuun mennessä eniten uusia koronatartuntoja suhteessa väkimäärään. Suomessa vähän sairaalapaikkoja Pohjoismaissa terveydenhuoltoalan henkilöstöä on yleensä suhteellisesti enemmän kuin muualla EU:ssa. Suomessa sairaalapaikkojen ja erityisesti tehohoitoyksiköiden määrä on silti selvästi alhaisempi kuin esimerkiksi Saksassa tai Itävallassa. Sataatuhatta asukasta kohti Suomessa on sairaalapaikkoja 6,1. Itävallassa sama luku on 21,8 ja Saksassa 29,1. Viime maaliskuussa koronakriisin huipun aikana Suomi lisäsi tehohoitopaikkojen määrää 400:aan ja tämä osoittautui riittäväksi. Komission raportin mukaan tilanne olisi kuitenkin voinut kääntyä kriittiseksi, jos epidemia olisi Suomessa saavuttanut samat mittasuhteet kuin eräissä muissa EU-maissa. Esimerkiksi Belgiassa, jossa väkeä on kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa, tehohoidossa oli pandemian aikana pahimmillaan yli 1 300 potilasta. Samoin Ruotsissa tehohoitoon jouduttiin siirtämään puolentoista kuukauden ajan 200–300 uutta potilasta per viikko. Suomi voisi hyötyä kriisistä Koronapandemia saattaa edistää digitaalista siirtymää ja digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä, arvioi raportti. Tällöin ne jäsenvaltiot kuten Suomi, joissa on vahva digitalous, voisivat hyötyä kriisistä. Raportin mukaan koronakriisissä Suomea on auttanut pitkälle edennyt digitalisaatio. Viime keväänä Suomen työvoimasta lähes 60 prosenttia oli etätöissä, mikä oli enemmän kuin missään muussa EU-maassa. Koulujen digitaalisessa varustelussa ja verkkoyhteyksissä Suomen edellä on vain Ruotsi. Suomi on johtavia toimijoita sähköisen hallinnon palveluissa ja laajakaistaliittymissä. Näin siitäkin huolimatta, ettei meillä ole otettu käyttöön ultranopeaa laajakaistaa tai seuraavan sukupolven yhteystekniikoita samoissa määrin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Euroopan alueiden komitean syyskuussa teettämän kyselyn mukaan 69 prosenttia suomalaisista luottaa paikallis- ja aluepäättäjiinsä. Vaikka neljäsosa suomalaista vastasi, ettei luottamusta ole, luottamus paikallis- ja alueviranomaisiin on EU:n suurin. Lisäksi 66 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että paikallis- ja aluehallinto oli ryhtynyt oikeanlaisiin toimenpiteisiin taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten sekä koronaviruskriisin voittamiseksi. Tämä luku oli niin ikään EU:n korkein. Suomen hallitukseen suomalaisista luotti syyskuussa 63 prosenttia. EU:hun suomalaisista luotti alle puolet. Uutista korjattu 12.10. kello 20.07. Barometrin laati Euroopan alueiden komitea, ei komissio, kuten jutussa virheellisesti aiemmin todettiin.